SATOn asuntoinvestoinnit ja vuokraus onnistuivat erinomaisesti

Tulos parani selvästi edellisvuodesta

YHTEENVETO AJALTA 1.1.- 31.12.2011 (1.1.–31.12.2010)

• Tulos ennen veroja parani noin 25 %:lla ja oli 52,1 (41,6) milj. €.
• Investoinnit sijoitusasuntoihin olivat 148,8 (104,3) milj. €.
• Sijoitusasuntojen arvoero kasvoi katsauskaudella 122,3 (91,8) milj. € ja oli 473,7 (351,4) milj. €.
• Osakekohtainen nettovarallisuus sijoitusasuntojen käyvin arvoin oli 12,59 (10,48) €/osake.
• Osinkoesitys on 0,49 €/osake (osinko vuodelta 2010 oli 0,35 €/osake).

Toimitusjohtaja Erkka Valkila:

”Päättynyt vuosi jää historiaan monien maailmantaloudessa ja –politiikassa tapahtuneiden myllerrysten vuoksi. SATOn liiketoiminnassa vuosi on kuitenkin mennyt monessa suhteessa aikaisempaa paremmin ja saavutimme SATOn historian parhaan tuloksen lähes kaikilla strategian osa-alueilla. Kasvuvauhti ylitti tavoitteen, kannattavuus parani ja toimenpiteitä asiakaspalvelun parantamiseksi lisättiin. Kertomusvuoden tulosta vauhdittivat erityisesti kasvanut asuntokantamme ja tehostunut vuokraustoiminta yhdessä lisääntyneen vuokra-asuntokysynnän kanssa.”

TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Kertomusvuosi alkoi yleisen talouskehityksen osalta toiveikkaasti, mutta epäluottamus EU:n kykyyn tehdä yhteisiä talouskuria lisääviä päätöksiä kasvoi pitkin vuotta. Suomessa kuluttajien luottamuksen keväällä alkanut heikkeneminen jatkui koko loppuvuoden, jolloin se putosi selvästi keskimääräisen luottamustason alapuolelle.  Asunnon ostoaikeet pysyivät kuitenkin keskimääräisellä tasolla.
Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui koko vuoden hyvänä. Vuokra-asuntoja valmistui viime vuosien keskimääräistä tasoa enemmän, mutta kysyntä ylitti tarjonnan erityisesti pääkaupunkiseudulla. Omistusasuntojen kysyntä oli keskimääräisellä tasolla ja uudisasuntotuotanto oli vilkasta.
Alkuvuonna SATO ennakoi korkotason nousevan maltillisesti vuonna 2011, mutta voimistunut talouden epävarmuus palautti korkotason poikkeuksellisen alhaiselle tasolle.
Taloudellinen epävarmuus heijastui Venäjälle Eurooppaa vähemmän.

SEGMENTTIJAKO
Taloudellisessa raportoinnissa konsernin sijoitusasunnot on ryhmitelty kahteen segmenttiin, SATO-liiketoimintaan ja VATRO-liiketoimintaan. Segmentoinnilla lisätään valtion tukemaan asuntovarallisuuteen kohdistuvan toiminnan ja raportoinnin läpinäkyvyyttä.
SATO-liiketoiminta sisältää rajoituksista vapaat ja lyhyemmän rajoitusajan omaavat sijoitusasunnot sekä omistusasuntotuotannon. VATRO-liiketoimintaan kuuluvat sijoitusasunnot, joilla on pidemmät rajoitusajat.
Konsernin kasvustrategian mukaisesti uudet investoinnit kohdistetaan SATO-liiketoimintaan ja VATRO-liiketoiminnan suhteellinen merkitys konsernissa pienenee.

LIIKEVAIHTO JA TULOS 
Kertomusvuonna konsernin liikevaihto kasvoi 20 prosenttia ja oli 232,0 miljoonaa euroa (192,9 miljoonaa euroa vuonna 2010). Liikevaihdon kasvu johtui vuokratuottojen kasvusta ja lisääntyneestä omistusasuntojen myynnistä.  Liikevaihdosta 196,9 (158,8) miljoonaa euroa kohdistui SATO-liiketoimintaan ja 35,1 (34,1) miljoonaa euroa VATRO-liiketoimintaan.
Vuokratuotot kasvoivat 8,7 (6,8) prosenttia ja niiden osuus liikevaihdosta oli 195,8 (180,1) miljoonaa euroa. Vuokratuottojen kasvulla on merkitystä kassavirtaan ja omaisuuden arvoon. Myönteiseen kehitykseen vaikuttivat hyvänä jatkunut kysyntätilanne, uudet investoinnit sekä vuokraustoiminnan kehittäminen.
Konsernin liikevoitto oli 86,8 (74,7) miljoonaa euroa.
Konsernin tulos ennen veroja kehittyi SATOn julkaiseman arvion mukaisesti ja oli vuoden 2010 tulosta parempi. Se kasvoi 25 (38) prosentilla ja oli 52,1 (41,6) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy realisointitoiminnan myyntivoittoja 13,9 (13,4) miljoonaa euroa. SATO-liiketoiminnan osuus tuloksesta ennen veroja oli 48,8 (35,0) miljoonaa euroa ja VATRO-liiketoiminnan 3,3 (6,6) miljoonaa euroa. Tulosparannukseen vaikuttivat lisääntyneet vuokratuotot ja omistusasuntojen myyntituotot, hyvä kuluhallinta sekä alhainen korkotaso.

TALOUDELLINEN ASEMA
Konsernitaseen loppusumma 31.12.2011 oli 1 716,6 (1 471,8) miljoonaa euroa. Konsernin korollinen vieras pääoma oli 1 255,4 (1 067,9) miljoonaa euroa.
Konsernin omavaraisuusaste oli sijoitusasuntojen kirjanpitoarvoin laskettuna 16,7 (18,8) prosenttia ja käyvin arvoin laskettuna 29,5 (29,5) prosenttia. Tavoitteena on vähintään 25 prosentin omavaraisuusaste sijoitusasuntojen käyvin arvoin laskettuna.
Sijoitusasuntojen kirjanpitoarvo oli 1 424,9 (1 305,9) miljoonaa euroa ja käypä arvo 1 898,6 (1 657,3) miljoonaa euroa. Arvoero oli 473,7 (351,4) miljoonaa euroa ja arvoero kasvoi kertomusvuonna 122,3 (91,8) miljoonaa euroa.
Konsernin oman pääoman tuotto oli 14,9 (12,4) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 6,1 (5,7) prosenttia.
SATOn strategiseksi tavoitteeksi asetettu keskimäärin 12 prosentin vuosituotto koostuu oman pääoman tuoton lisäksi liitetietona raportoitavasta sijoitusasuntojen arvonnousutuotosta. Kokonaistuotto lasketaan nettovarallisuudelle käyvin arvoin. Vuoden 2011 kokonaistuotto oli 22,8 (20,8) prosenttia, josta arvonnousutuoton osuus oli 15,7 (14,3) prosenttiyksikköä.

RAHOITUS
Konsernin ja emoyhtiön rahoitustilanne on ollut hyvä koko tilikauden. Konsernin rahavarat vuoden lopussa olivat 23,6 (18,0) miljoonaa euroa.
Korollinen vieras pääoma tilikauden lopussa oli 1 255,4 (1 067,9) miljoonaa euroa, josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 773,1 (616,3) miljoonaa euroa, TyEL-lainojen 35,4 (39,0) miljoonaa euroa, korkotukilainojen 98,0 (98,6) miljoonaa euroa ja aravalainojen 178,4 (191,7) miljoonaa euroa. Sijoitusasuntoihin kuuluvien asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeisiin kohdistuu 170,5 (122,3) miljoonan euron velkaosuudet.
Tilikauden aikana nostettiin uutta pitkäaikaista rahoitusta 181,1 miljoonaa euroa. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden osakkeisiin kohdistuvat velkavastuut kasvoivat 48,2 miljoonaa.
Markkinaehtoisten lainojen pääomasta oli tilikauden päättyessä 530,3 (431,3) miljoonaa euroa suojattuna korkojohdannaissopimuksilla, mikä vastaa 71 (72) prosenttia markkinaehtoisesta korkopositiosta. Suojausten keskimaturiteetti oli 3,5 (3,6) vuotta. Tilikaudella suojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli -13,3 (-2,5) miljoonaa euroa ja tulokseen 2,2 (0,3) miljoonaa euroa.
Arava-, korkotuki- ja TyEL-lainat on sidottu pitkään viitekorkoon tai sisältävät korkoriskiä rajoittavan elementin. Nämä lainat mukaan lukien 1 255,4 (1 067,9) miljoonan euron lainakannasta suojattujen lainojen määrä on 919,0 (802,8) miljoonaa euroa. 
Konsernin rahavirta oli katsauskaudella hyvä. Liiketoiminnan rahavirtaa vahvisti erityisesti liikevoiton parantuminen noin 16,3 prosentilla.

KONSERNIRAKENNE
SATO Oyj on SATO-konsernin emoyhtiö. Emoyhtiöllä oli kertomusvuoden lopulla yhteensä 6 (6) liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä.

SIJOITUSASUNNOT
Konsernin omistuksessa oli 31.12.2011 yhteensä 23 279 (22 830) asuntoa. Asuntojen kirjanpitoarvo oli 1 424,9 (1 305,9) miljoonaa euroa ja käypä arvo 1 898,6 (1 657,3) miljoonaa euroa. Käyvän arvon ja kirjanpitoarvon välinen positiivinen arvoero oli 473,7 (351,4) miljoonaa euroa. Arvoero kasvoi katsauskaudella 122,3 (91,8) miljoonaa euroa. Kasvu johtui asuntojen hintojen ja vuokrien kehityksestä sekä kohteiden aravarajoitusten päättymisestä.
Kirjanpidossaan SATO soveltaa sijoitusasuntoihin hankintamenomallia. Sijoitusasuntojen arvoeron muutosta ei viedä tuloslaskelmaan eikä taseeseen, vaan esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. 

INVESTOINNIT SIJOITUSASUNTOIHIN JA REALISOINNIT
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 150,0 (104,3) miljoonaa euroa.
Kertomusvuonna kasvu jatkui strategian mukaisesti. Vuoden 2011 aikana hankittiin yhteensä 748 (674) asuntoa, joista uudisasuntoja oli 240 (85).
Merkittävin hankinta oli Suomessa OP-Pohjola-ryhmältä 60 miljoonan euron kauppahinnalla ostetut yhteensä 383 asuntoa Helsingistä, Turusta ja Oulusta.  Uudisasuntoihin kohdistuvat investoinnit olivat yhteensä 43,4 (48,2) miljoonaa euroa.
Asuntoinvestoinneista johtuva taseen lisäys oli yhteensä 148,8 (104,3) miljoonaa euroa. Investoinnit kohdistettiin alueille, joissa vuokra-asuntojen kysyntä ja arvonnousuodotukset nähdään parhaiksi. Lisäksi 31.12.2011 sitovia hankintasopimuksia oli 66,9 (38,5) miljoonan euron arvosta. Tämä luo hyvät edellytykset jatkaa konsernin kasvutavoitteen toteuttamista.
Kertomusvuoden lopussa Suomessa oli rakenteilla 469 (496) konsernin omaan omistukseen tulevaa vuokra-asuntoa.
Asuntokannan korjaamiseen ja asuntojen laadun parantamiseen käytettiin 37,2 (30,6) miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana asuntoja realisoitiin Suomessa 301 (608) yhteisarvoltaan 18,7 (32,9) miljoonaa euroa.  Realisoidut asunnot sijaitsivat pääosin SATOn tavoitetoimialueen ulkopuolella.

VUOKRAUSTOIMINTA
Taloudellinen vuokrausaste oli kertomusvuonna keskimäärin 98,3 (98,1) prosenttia ja vaihtuvuus keskimäärin 30,6 (29,0) prosenttia. Vuokrausasteen nousuun vaikuttivat hyvä kysyntätilanne ja vuokraustoiminnan kehittäminen.
Vuokra-asuntojen keskineliövuokrat olivat katsauskaudella 12,82 (12,10) euroa/m2/kk. Vuoden aikana toteutunut vuokrien korotus SATOn asuntokannassa oli 4,5 (3,0) prosenttia.
Asuntokannan nettovuokratuotto toteutui SATOn julkaiseman arvion mukaisesti edellisvuotta parempana ollen 109,4 (100,6) miljoonaa euroa. Vuokra-asuntojen nettovuokratuottoprosentti kirjanpitoarvolle oli 8,1 (7,9) ja käyvälle arvolle 6,2 (6,5). 

KIINTEISTÖKEHITYS
Kiinteistökehityksellä on merkittävä rooli kasvustrategian toteuttamisessa. Sekä vuokra- että omistusasuntotuotannossa SATO keskittyy kerrostalojen rakennuttamiseen ja hankkii siihen sopivaa tonttivarantoa.
Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo katsauskauden lopussa oli 90,8 (76,7) miljoonaa euroa. Katsauskaudella hankittiin uusia tontteja omistukseen arvoltaan 19,0 (14,5) miljoonaa euroa. Merkittävimmät maa-aluehankinnat tehtiin Marja-Vantaalta ja Turun Telakkarannasta.  Vuoden aikana myydyn ja asuntotuotantoon siirretyn tonttivarannon kirjanpitoarvo oli 10,6 (16,4) miljoonaa euroa.
Tilikauden aikana valmistui yhteensä 351 (122) asuntoa, joista 111 (50) oli omistusasuntoja hankinta-arvoltaan 33,7 (2,9) miljoonaa euroa. Rakenteilla oli 31.12.2011 yhteensä 856 (686) asuntoa, joista 469 (496) oli konsernin sijoitusasuntoja ja 387 (190) myytäviä omistusasuntoja. 
Kertomusvuoden aikana käynnistettiin 132 (375) konsernin omistukseen tulevan vuokra-asunnon rakentaminen. Omistusasuntojen markkinatilanne  oli alkuvuonna hyvä ja SATO käynnisti yhteensä 309 (190) omistusasunnon rakentamisen.
Kertomusvuoden aikana myytiin yhteensä 151 (87) omistusasuntoa arvoltaan 30,0 (25,0) miljoonaa euroa. Kertomusvuoden lopussa valmiita omistusasuntoja oli myymättä 16 (2) ja rakenteilla olevia 273 (130) hankinta-arvoiltaan yhteensä 78,3 (38,0) miljoonaa euroa.

LIIKETOIMINTA PIETARISSA
Kertomusvuoden loppuun mennessä Pietariin tehtyjen investointien arvo oli yhteensä 70,1, (66,4) miljoonaa euroa. SATO jatkoi investointejaan Pietarissa ja teki päätöksen 10 miljoonan euron investoinnista. Sitovia hankintasopimuksia oli vuoden lopulla yhteensä 13,7 (7,1) miljoonan euron arvosta. Kertomusvuoden lopulla SATOlla oli Pietarissa yhteensä 93 (93) valmista ja 85 (85) rakenteilla olevaa asuntoa. Vuokra-asuntojen vuokrausaste oli kertomusvuonna keskimäärin 70,0 prosenttia ja vuoden lopulla 89,2 prosenttia.

ASIAKKUUDET
Toiminnan asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi jatkettiin kertomusvuonna SATOn liiketoiminnan keskeisimpien prosessien kehittämistä ja  lisättiin asiakasetuja. Uutena etuna asiakkaalle ilmainen laajakaistayhteys sisällytettiin lähes kaikkiin vuokrasopimuksiin.  Sähköisiä asiointimahdollisuuksia lisättiin asiakaspalvelun parantamiseksi. Vuokra-asukkaiden kokonaistyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla, vaikka kuusi vuotta jatkunut nousu pysähtyi.

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
SATO on sitoutunut valtion Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan sisältyvään kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen (VAETS). Sopimuksen tavoitteena on, että siihen liittyneet yhteisöt vähentävät sähkön ja lämmön kulutusta 7 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Kertomusvuonna kulutus laski edellisvuodesta yli 6 prosenttia. Konsernin ympäristöohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan internet-sivuilla http://www.sato.fi/.

TUTKIMUS JA KEHITYSTOIMINTA
SATO käytti kertomusvuonna tutkimus- ja kehitystoimintaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, mikä vastaa 0,5 prosenttia liikevaihdosta. Kehitystoiminta kohdistui palvelukonseptien uudistamiseen, sähköisten asiointipalvelujen lisäämiseen sekä prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen.

RISKIENHALLINTA 
SATOn riskienhallinta perustuu hyvää hallintotapaa koskeviin ohjeisiin sekä strategia- ja vuosisuunnitteluprosessiin sisältyvään systemaattiseen riskiarviointiin. Sisäisen tarkastuksen suorittaa riippumaton taho ja tarkastustoiminta kohdistetaan strategia- ja vuosisuunnitteluprosessin riskiarviointien mukaisesti.
Asuntojen myynnin ja vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin ja kysynnän muutoksiin. Vuokra-asuntojen tyhjäkäyntiä ja vaihtuvuutta sekä näiden ennustetta seurataan viikkotasolla. Vuokrausasteen nostamiseksi ja vaihtuvuuden pienentämiseksi panostetaan asuntojen laatutekijöihin ja asiakkuuksien vahvistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Omistusasuntojen myyntiä seurataan viikkotasolla markkinamuutosten tunnistamiseksi. SATOn hallitus on määrittänyt euromääräiset rajat myymättömien asuntojen ja tonttiomaisuuden kokonaismäärille.
Asuntojen markkinahintojen muutoksella on vaikutus SATOn asunto-omaisuuden arvoon. Asunto-omaisuuden arvon myönteinen kehitys ja asuntojen vuokrattavuus varmistetaan keskittymällä kasvukeskuksiin. Suunnitelmallisella korjaustoiminnalla kehitetään konsernin asuntokannan laatua pitkällä aikavälillä. Energiatehokkuus- ja ympäristövaatimusten muutokset voivat vaikuttaa SATOn sijoitusasuntojen korjauskustannusten nousuun.
Pietarin toiminta sisältää toimintaympäristöön liittyvien riskien lisäksi valuuttariskin. Tiedossa olevat kohteiden hankintaan liittyvät valuuttamääräiset maksuerät suojataan konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Osana riskien hallintaa sijoituskohteet valitaan keskeisiltä sijainneilta. Lisäksi Pietarin investointien suuruus suhteessa konsernin kaikkiin asuntosijoituksiin on rajattu.
Kumppaneilta ostettavien palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi hankinnat on hajautettu useammalle palveluntuottajalle.
Korkotason muutokset vaikuttavat SATOn tulokseen korkokulujen muutoksena ja korkosuojausten markkina-arvomuutosten kautta. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti markkinaehtoisista lainoista on korkosuojattu 50–80 prosenttia. Rahoituksen riittävyyttä seurataan juoksevasti likviditeettiennusteella ja lisäksi konsernissa on asetettu omavaraisuustavoite.
Konsernin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskit on suojattu asianmukaisilla vakuutuksilla.
Riskienhallinnasta on lisätietoja vuosikertomuksen sivulla 15.

VIREILLÄ OLEVAT OIKEUDENKÄYNNIT
Helsingin Arabianrantaan rakennetun omistusasuntokohteen toteuttamiseen ja laskutukseen liittyen on vireillä osapuolia koskevia kanteita ja vastakanteita.

OSAKKEET
SATO Oyj:n osakepääoma 31.12.2011 oli 4 442 192,00 euroa ja osakkeiden lukumäärä
51 001 842 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä, jota ylläpitää Euroclear Finland Oy.
SATO Oyj:n omistuksessa on 160 000 kappaletta omia osakkeita. Osakemäärä vastaa 0,3 prosenttia kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.
SATO Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat 31.12.2011 yhteensä 521 999 yhtiön osaketta. 

HENKILÖSTÖ
Konsernin palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 141 (127) henkilöä. Vakituisessa työsuhteessa oli 135 (122) ja määräaikaisessa työsuhteessa 6 (5) henkilöä. Konsernin henkilöstö oli vuoden aikana keskimäärin 137 (129) henkilöä.

HALLITUS, TOIMITUSJOHTAJA JA TILINTARKASTAJAT
SATOn hallitukseen ovat kuuluneet varsinaiseen yhtiökokoukseen 2.3.2011 saakka puheenjohtaja Juha Laaksonen ja varapuheenjohtaja Raimo Lind sekä jäsenet Timo Hukka, Vesa Immonen, Jorma Kuokkanen ja Esko Torsti.
Yhtiökokouksessa 2.3.2011 SATO Oyj:n hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Juha Laaksonen ja hallituksen jäseniksi valittiin kaikki entiset jäsenet.
Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi edelleen Raimo Lindin.
Vuonna 2011 hallitus kokoontui 11 kertaa. Hallitustyöskentelyä tukee kaksi valiokuntaa: nimitys- ja palkitsemisvaliokunta sekä tarkastusvaliokunta.
Toimitusjohtajana on toiminut insinööri Erkka Valkila. Toimitusjohtajan sijainen on OTK, ekonomi Tuula Entelä.
Yhtiön tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö, jonka päävastuullisena tilintarkastajana on toiminut 2.3.2011 yhtiökokoukseen saakka Markku Sohlman, KHT ja yhtiökokouksen jälkeen Lasse Holopainen, KHT.

JOHTORYHMÄN JÄSENET
Johtoryhmän muodostivat toimitusjohtaja Erkka Valkila, liiketoimintajohtajat Tuula Entelä ja Pasi Suutari, asiakkuus- ja viestintäjohtaja Monica Aro ja talousjohtaja Esa Neuvonen. 

NÄKYMÄT
Epävarmuus taloustilanteessa jatkuu ja ennusteiden mukaan Suomen kansantalouden kasvu on vähäistä tai kokonaistuotanto kääntyy laskuun vuonna 2012. 
Korkotason odotetaan pysyvän matalana vuonna 2012.
Vuokra-asuntokysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä SATOn toiminta-alueilla. SATOn nettovuokratuoton arvioidaan paranevan.
Epävarmuuden jatkuminen vaikuttaa myös asuntokauppaan ja tällöin SATOn realisointien määrä ja uudisasuntojen aloitukset voivat vähentyä.

VOITONJAKOESITYS
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden tuloksesta jaetaan osinkona 0,49 (0,35) euroa osakkeelta, eli yhteensä 24,9 miljoonaa euroa.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 26.1.2012

26.1.2012 konsernilla oli 29 arvo-osuusrekisteriin merkittyä osakkeenomistajaa. SATO Oyj:n osakkeiden vaihtuvuus kertomusvuoden aikana on ollut 0,65 %.

Taloudelliset tunnusluvut, konserni

Segmentti-informaatio

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Erkka Valkila, puh. 0201 34 4001, matkap. 050 62 050
Talousjohtaja Esa Neuvonen, puh. 0201 34 4005, matkap.  040 5001 003

Liitteet:
Tilinpäätösinfo