Julkaistu

13.12.2016

Kirjoittaja

Emilia Saloranta

Kuvat

Sony Music

...juon tavallista juhlamokkaa maidolla ja syön muroja.

...aika tarkka. En merkeistä niinkään vaan kokonaisuudesta. Muutin marraskuussa ensimmäiseen omaan asuntooni. Minulla on 70-neliöisessä kämpässäni minimalistinen sisustus: vaaleaa, tummanharmaata ja mustaa. Tykkään, että kodissa on avaraa. Aikaisemmin asuin vanhempieni kanssa, eikä omassa huoneessa ollut juuri tyhjää tilaa. Joskus sinne oli ahdettu jopa rummut.

...olohuoneen kuuden hengen istuttava kulmasohva, jossa pelaamme kavereiden kanssa päivät NHL:ää ja yöt katsomme sitä.

...jotakin makuvichyä. Ehkä myös tuoremehua ja maitoa niitä aamupalamuroja varten. Rakastan laittaa ruokaa, mutta en viitsi kokata itselleni. Syön usein ulkona. Vichyä juon, kun roikun koneella. Jos innostun kokkaamaan, italialaishenkiset pastat ovat bravuurini.

...se, että olen saavuttanut monta unelmaani. Yläasteella olin vielä koulukiusattu. Vuosi sitten vanhempani patistivat minua hakemaan yliopistoon, mutta pidin pääni, ja nyt teen uraa artistina. Tein juuri biisin tyttöystävälleni, joka on ollut kuvioissa tubettaja-urani alusta.

...alakerrassa asuu superkärttyinen mummo, joka tuli muutossa valittamaan meille. Kokosimme sohvaa puolilta öin, enkä ymmärtänyt, että aiheutamme niin kovaa meteliä. Törmäsin mummoon myöhemmin rapussa ja pyysin anteeksi.

...pitänyt tupaantuliaisia. Heti kun tulee sopiva hetki, joka sopii kaikkien kavereiden aikatauluun, aion sellaiset pitää. Unelmatupareistani ei lähdetä ollenkaan baariin, käyn niissä niin paljon töiden puolesta.

...mennä levy-yhtiöni glögijuhliin. Tulen takaisin Lahteen yöbussilla. En raaski kulkea taksilla, vaikka siihen olisikin varaa. Isän "jokainen säästetty euro, on ansaittu euro" -oppi on tainnut mennä perille.

...kun nukuin aamulla pommiin. Minun olisi pitänyt olla Helsingissä kuvauksissa yhdeksältä, mutta heräsin kotona Lahdessa kymmentä vaille. Onneksi myöhästymistä pidettiin inhimillisenä.