SATO Oyj:n puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019: Taloudellinen vuokrausaste hyvällä tasolla

17.7.2019

SATO Oyj, Puolivuosikatsaus, 17.7.2019 klo 9.00

Yhteenveto ajalta 1.1.–30.6.2019 (1.1.–30.6.2018)

  • Liikevaihto oli 146,5 (144,2) milj. €.
  • Tulos ennen veroja oli 85,5 (126,8) milj. €.
  • Osakekohtainen tulos oli 1,20 (1,79) €.
  • Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 39,2 (67,4) milj. €.
  • Oma pääoma oli 1 582,8 (1 471,4) milj. €, 27,96 (25,99) €/osake.
  • Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 77,2 (65,0) milj. €.
  • Vuokra-asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 0 (230) asuntoa.
  • Vuokrausaste Suomessa oli 98,0 (97,5) %.
  • Rakenteilla 1 090 uutta vuokra-asuntoa.           

Yhteenveto ajalta 1.4.–30.6.2019 (1.4.–30.6.2018)

  • Liikevaihto oli 73,4 (72,2) milj. €.
  • Tulos ennen veroja oli 39,0 (85,1) milj. €.
  • Osakekohtainen tulos oli 0,55 (1,21) €.
  • Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 16,5 (50,3) milj. €.
  • Oma pääoma oli 1 582,8 (1 471,4) milj. €, 27,96 (25,99) €/osake.
  • Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 46.8 (46,7) milj. €.
  • Vuokra-asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 0 (215) asuntoa.
  • Vuokrausaste Suomessa oli 98,0 (97,6) %.
  • Rakenteilla 1 090 uutta vuokra-asuntoa.

Toimitusjohtaja Saku Sipola:

- Jatkoimme ensimmäisellä vuosipuoliskolla asiakasvetoisen strategiamme toteuttamista hyvin tuloksin. Asiakastyytyväisyys jatkoi edelleen paranemistaan ja taloudellinen vuokrausasteemme pysyi katsauskaudella hyvällä tasolla, ollen 98,0  (H1/2018 97,5 %).

- Perustimme katsauskaudella EMTN (Euro Medium Term Notes) -ohjelman, jonka puitteissa laskimme toukokuussa liikkeeseen 350 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina ylimerkittiin selvästi, minkä johdosta kasvatimme lainan kokoa suunnitellusta 300 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan euroon. Varat käytettiin vuosina 2016 ja 2015 liikkeeseen laskettujen 300 miljoonan euron joukkovelkakirjalainojen takaisinostoon. Tällä pidennettiin konsernin lainasalkun keskimaturiteettia, alennettiin tulevia rahoituskustannuksia sekä hallittiin jälleenrahoitusriskiä. Takaisinosto lisäsi yhtiön rahoituskuluja kertaluonteisesti 11,8 miljoonaa euroa. Rahoitusrakennetta vahvistettiin myös toukokuussa, kun SATO ja OP Yrityspankki Oyj sopivat 150 miljoonan euron reaalivakuudettomasta kahdenvälisestä seitsemän vuoden lainasta. Uusi rahoitussopimus tukee SATOn tavoitetta kasvattaa reaalivakuudettomien lainojen osuutta rahoitusrakenteessa.

- Yhteisöllisyys on osa Asiakas ensin -strategiaamme ja meillä on StudioKodista saatuja hyviä kokemuksia yhteisöllisyyden edistämisestä. Näemme, että hyvällä naapuruudella on iso merkitys asumisviihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta.  Kesäkuussa järjestimme asukkaillemme ensimmäistä kertaa SATOja makuja -pihakestit pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Yhteensä 14 pihapiirissä järjestettyihin tapahtumiin osallistui useita satoja asukkaitamme. Oli ilahduttavaa, että myös Vantaan kaupunki oli merkittävänä toimijana mukana tapahtumassa rakentamassa yhteisöllisyyttä.

Toimintaympäristö

Suomen talouskasvu hidastuu ja talouden ennusteita reivataan alaspäin. Kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi alle kahden prosentin vuonna 2019. Euroopan heikko talouskehitys ja sitä seuraava keskuspankin kevyt rahapolitiikka pitää lyhyet viitekorot edelleen poikkeuksellisen matalalla tasolla.  Kuluttajien luottamus oman talouden sekä nykyisestä että tulevasta tilanteesta on heikentynyt ja odotus Suomen yleisestä taloudesta on pessimistinen.

Vuokra-asuntokysyntä on pysynyt edelleen hyvänä ja kaupungistumiskehitys on jatkunut vahvana. Rakentamisessa uusien rakennuslupien määrä on laskenut voimakkaasti mutta valmistuvien asuntojen määrä on edelleen kasvussa.

KATSAUSKAUSI 1.1.–30.06.2019 (1.1.–30.6.2018)

Liikevaihto ja tulos

Tammi-kesäkuussa 2019 konsernin liikevaihto oli 146,5 (144,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos vertailujaksoon nähden oli 1,6 prosenttia. Kasvu perustuu taloudellisen vuokrausasteen parantumiseen ja vuokrien kehitykseen.

Liikevoitto oli 119,4 (148,3) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 80,2 (80,9) miljoonaa euroa. Käyvän arvon muutos oli 39,2 (67,4) miljoonaa euroa. IFRS 16 _Vuokrasopimukset -_standardin käyttöönotto paransi katsauskauden liikevoittoa 1,5 miljoonaa euroa. Konserni on ottanut IFRS 16:n käyttöön osittain takautuvaa menetelmää soveltaen, jolloin vertailukausia ei ole oikaistu.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -33,9 (-21,5) miljoonaa euroa. IFRS 16 -standardin käyttöönotto lisäsi katsauskauden rahoituskuluja 1,5 miljoonaa euroa. Rahoituskuluihin sisältyi kertaluonteinen 11,8 miljoonaan euron kulu, joka liittyi vuosina 2020 ja 2021 erääntyvien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoon.

Tulos ennen veroja oli 85,5 (126,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli tammi-kesäkuussa 30,4 (41,7) miljoonaa euroa.

Taloudellinen asema ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli kesäkuun lopussa yhteensä 4 105,5 (3 830,6) miljoonaa euroa. Oma pääoma oli 1 582,8 (1 471,4) miljoonaa euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 27,96 (25,99) euroa.

Konsernin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 38,6 (38,4) prosenttia. IFRS 16 -standardin käyttöönotto alensi omavaraisuusastetta 0,5 prosenttiyksikköä. Hallitus päivitti joulukuussa 2018 omavaraisuusastetavoitteeksi 40 prosenttia aiemman 35 prosentin sijaan. Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 545,1 miljoonaa euroa ja luototusaste oli kesäkuun lopussa 49,9 (51,4) prosenttia. Omavaraisuusastetta ja luototusastetta kuvaavien tunnuslukujen vahvistuminen johtuu sijoituskiinteistöjen arvon noususta ja pitkään jatkuneesta hyvästä tuloskehityksestä.

Konsernin oman pääoman tuotto oli vuositasolle suhteutettuna 8,6 (14,1) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,7 (8,7) prosenttia.

Korollinen vieras pääoma oli kesäkuun lopussa 2 049,6 (1 973,3) miljoonaa euroa, josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 1 755,0 (1 601,2) miljoonaa euroa. Lainakannan keskikorko oli 1,8 (2,1) prosenttia. Nettorahoituskulut olivat yhteensä -33,9 (-21,5) miljoonaa euroa, josta IFRS 16 -standardin vaikutus oli -1,5 miljoonaa euroa. Lainakannan keskimaturiteetti oli 4,4 (4,1) vuotta.

Korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli -11,2 (0,9) miljoonaa euroa.

Asuntoliiketoiminta

Asuntoliiketoimintaamme kuuluu vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla.
Parantuneesta taloudellisesta vuokrausasteesta johtuen vuokratuotot nousivat 1,6 prosenttia ja olivat 146,5 (144,2) miljoonaa euroa. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 98,0 (97,5) prosenttia ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 28,2 (28,3) prosenttia. Vuokrausasteen nousuun vaikuttivat erityisesti Asiakas ensin -strategiaohjelman mukaiset toimenpiteet.

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,06 (16,74) euroa/m2/kk.

Asuntojen nettovuokratuotto oli 97,2 (94,5) miljoonaa euroa, ja nettovuokratuottoprosentti vuositasolle laskettuna oli 5,1 (5,2).

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 30.6.2019 yhteensä 25 848 (25 966) asuntoa. Vuokra-asuntoja hankittiin ja valmistui 0 asuntoa. Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 21. 

Käypä arvo

Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.

Suomen ja Pietarin sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli kesäkuun lopussa yhteensä 4 038,2 (3 767,9) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden aikana hankitut ja myydyt vuokra-asunnot, oli 163,1 (135,4) miljoonaa euroa. Investointien ja realisointien lisäksi arvonmuutokseen vaikuttivat markkinahintojen ja ruplan arvon muutokset.

Kesäkuun lopussa asuntojen arvosta noin 80 prosenttia on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 13 prosenttia Tampereella ja Turussa, 4 prosenttia Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 3 prosenttia Pietarissa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATO on 2000-luvulla investoinut vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin yhteensä yli 2,0 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.

Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 77,2 (65,0) miljoonaa euroa. Katsauskauden investoinneista 94 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 72 prosenttia. Suomessa oli 30.6.2019 lisäksi sitovia hankintasopimuksia 79,6 (109,2) miljoonan euron arvosta.

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 21 (24). Yhteisarvoltaan nämä olivat 4,0 (3,5) miljoonaa euroa.

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli kesäkuun lopussa 37,7 (48,2) miljoonaa euroa. Kesäkuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 0,00 (19,9) miljoonaa euroa.

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 2 700 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Suomessa valmistui 0 (230) vuokra- ja 0 (0) myytävää asuntoa. Rakenteilla oli 30.6.2019 yhteensä 1 090 (893) vuokra- ja 131 (32) omistusasuntoa.

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 31,6 (20,1) miljoonaa euroa.

Pietarissa SATOlla oli kesäkuun lopussa yhteensä 534 (534) asuntoa. Pietarissa vuokra-asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 92,8 (92,5) prosenttia. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investointipäätöksistä Venäjällä. Venäjän osuus konsernin asunto-omaisuudesta on rajattu 10 prosenttiin.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli kesäkuun lopussa 221 (230) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 202 (196). Tammi-kesäkuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 219 (214) henkilöä.

Yhtiö on 25.6. tiedottanut, että SATO Oyj:n toimitusjohtaja Saku Sipola siirtyy  uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolelle myöhemmin tarkentuvana ajankohtana, kuitenkin viimeistään 1.1.2020. SATOn hallitus on aloittanut uuden toimitusjohtajan haun.

KAUSI 1.4.–30.06.2019 (1.4.–30.6.2018)

Liikevaihto ja tulos

Huhti-kesäkuussa 2019 konsernin liikevaihto oli 73,4 (72,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos vertailujaksoon nähden oli 1,7 prosenttia.

Liikevoitto oli 61,6 (95,7) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 45,1 (45,4) miljoonaa euroa. Käyvän arvon muutos oli 16,5 (50,3) miljoonaa euroa.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -22,6 (-10,6) miljoonaa euroa. IFRS 16 -standardin käyttöönotto lisäsi katsauskauden rahoituskuluja 0,8 miljoonaa euroa. Rahoituskuluihin sisältyi kertaluonteinen 11,8 miljoonaan euron kulu, joka liittyi vuosina 2020 ja 2021 erääntyvien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoon.

Tulos ennen veroja oli 39,0 (85,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli huhti-kesäkuussa 10,4 (28,5) miljoonaa euroa.

Asuntoliiketoiminta

Parantuneesta taloudellisesta vuokrausasteesta johtuen vuokratuotot nousivat 1,7 prosenttia ja olivat 73,4 (72,2) miljoonaa euroa. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 98,0 (97,6) prosenttia ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 28,8 (29,4) prosenttia.

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,06 (16,74) euroa/m2/kk.

Asuntojen nettovuokratuotto oli 53,7 (52,4) miljoonaa euroa, ja nettovuokratuottoprosentti vuositasolle laskettuna oli 5,6 (5,8).

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 30.6.2019 yhteensä 25 848 (25 966) asuntoa. Vuokra-asuntoja hankittiin ja valmistui 0 asuntoa. Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 7. 

Suomen ja Pietarin sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli kesäkuun lopussa yhteensä 4 038,2 (3 767,9) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden aikana hankitut ja myydyt vuokra-asunnot, oli 66,7 (98,5) miljoonaa euroa.

Kesäkuun lopussa asuntojen arvosta noin 80 prosenttia on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 13 prosenttia Tampereella ja Turussa, 4 prosenttia Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 3 prosenttia Pietarissa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 46,8 (46,7) miljoonaa euroa. Katsauskauden investoinneista 93 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 72 prosenttia.

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 7 (18). Yhteisarvoltaan nämä olivat 1,3 (2,8) miljoonaa euroa.

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli kesäkuun lopussa 37,7 (48,2) miljoonaa euroa. Kesäkuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 0,0 (19,9) miljoonaa euroa.

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 2 700 asuntoa varten.

Suomessa valmistui 0 (215) vuokra- ja 0 (0) myytävää asuntoa. Rakenteilla oli 30.6.2019 yhteensä 1 090 (893) vuokra- ja 131 (32) omistusasuntoa.

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 17,5 (11,1) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli kesäkuun lopussa 221 (230) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 202 (196). Huhti-kesäkuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 220 (219) henkilöä.

Varsinainen yhtiökokous 3.4.2019

SATO Oyj:n hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän jäsentä.

Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Erik Selinin. Hallituksen jäseninä jatkavat Marcus Hansson, Jukka Hienonen, Esa Lager, Tarja Pääkkönen, Johannus (Hans) Spikker ja Timo Stenius.

Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Deloitte Oy. Deloitte Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulee toimimaan Eero Lumme, KHT.

Yhtiökokous päätti, että SATO Oyj jakaa 31.12.2018 päättyneeltä tilikaudelta osinkona 0,50 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 5.4.2019 ja osinko maksettiin 12.4.2019.

Hallituksen järjestäytyminen

Järjestäytymiskokouksessaan 3.4.2019 yhtiön hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Jukka Hienosen.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Erik Selinin sekä jäseniksi Jukka Hienosen ja Tarja Pääkkösen.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Marcus Hanssonin sekä jäseniksi Esa Lagerin, Johannus (Hans) Spikkerin ja Timo Steniuksen.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia ei ole.

**Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
**

Riskien hallinnan avulla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. SATOn liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit sekä rahoitusriskit.

Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin ja kysynnän muutoksiin. Asuntomarkkinan heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti SATOn asuntokannan markkina-arvoon. SATO on strategiansa mukaisesti keskittynyt sijoituksissaan kasvukeskuksiin ja siten varmistamaan asuntojen vuokrattavuuden ja arvon kehityksen.

Viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen ja siten SATOn liiketoimintaan. SATO seuraa ja ennakoi näitä sekä tuo esiin haitalliseksi katsomansa sääntelyn vaikutuksia.

Rahoitusriskien hallintaa ohjaa konsernin rahoituspolitiikka. Riskienhallinnan periaatteemme on määritetty SATOn hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Keskeisimpiä rahoitusriskejämme ovat maksuvalmius-, jälleenrahoitus- ja korkoriski. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitsemme hajauttamalla velkasalkkumme rahoituslähteitä, maturiteettia sekä pitämällä riittäviä maksuvalmiusreservejä luottolimiittien ja muiden rahoitussitoumusten muodossa. Lisäksi perustimme katsauskaudella EMTN (Euro Medium Term Notes) -ohjelman.

SATOn maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä käytetään muun muassa kassavaroja, pankkitililimiittiä, 400 miljoonan euron sitovia luottolimiittejä sekä 400 miljoonan euron yritystodistusohjelmaa. Maksuvalmiusreservien määrää kasvatetaan rahoitustarpeiden kasvaessa. Tavoitteenamme on pitää aina tulevan 12 kuukauden rahoitusvaade katettuna sitovin sopimuksin.

Vaihtuvakorkoiset lainat muodostavat korkoriskin, jota hallitsemme tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhdetta joko kiinteäkorkoisilla velkajärjestelyillä tai korkojohdannaisilla. Rahoituspolitiikan mukaisesti tavoitteemme on pitää velkasalkusta yli 60 prosenttia kiinteäkorkoisena mukaan lukien korkojohdannaiset.

Pietarin liiketoiminnassa on liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä, mukaan lukien valuuttariski. Vieraassa valuutassa arvostettujen omaisuuserien konsolidoinnista konsernitilinpäätökseen syntyy myös translaatioriskiä, jonka suojausmahdollisuutta tarkastelemme rahoituspolitiikan mukaisesti. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investoinneista Venäjällä.

Laajempi kuvaus riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy konsernin vuoden 2018 vuosikertomuksesta ja internetsivuilta www.sato.fi.

Näkymät

Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kuluttajien luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys, kilpailutilanne sekä korkotaso.

Suomen kansantalouden arvioidaan jatkuvan kasvu-uralla, mutta kasvun oletetaan hidastuvan selvästi. Euroopan heikosta talouskehityksestä johtuen korkotason arvioidaan pysyvän vuonna 2019 matalalla tasolla, mikä vaikuttaa positiivisesti SATOn rahoituskustannuksiin.

Jatkuva kaupungistuminen luo hyvät pitkän ajan edellytykset investointien jatkamiselle SATOn päätoimialueilla Suomessa. Nettomuuton osuuden väestönlisäyksestä on ennustettu olevan suurinta SATOn toiminta-alueilla. Noin 80 prosenttia SATOn asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jossa hintojen arvioidaan kehittyvän muuta maata positiivisemmin.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteen mukaan hintojen ja vuokrien nousu jatkuu, omistusasuntojen kysyntä asuntomarkkinoilla kasvaa ja asuntokaupan vilkastuminen vähentää hieman paineita vuokramarkkinoilla.

Haettujen rakennuslupien määrä on laskenut voimakkaasti, minkä vuoksi ennätysvilkkaan asuntorakentamisen odotetaan vähenevän tulevina vuosina.

Suomen Pankin ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu hidastuu. Kevyt rahapolitiikka tukee euroalueen suotuisaa kehitystä, vaikkakin kasvunäkymiä varjostavat Iso-Britannian EU-vetäytymisneuvotteluihin liittyvä epävarmuus, muut mahdolliset talouden kasvua vaimentavat poliittiset tapahtumat sekä eräiden euromaiden pankkisektorin tilasta ja julkisen talouden näkymistä aiheutuva huoli.

Maailmantalouden näkymiä varjostavat vakavat uhat, kuten protektionismin lisääntyminen ja geopoliittiset jännitteet. Riskejä heikompaan kehitykseen lisäävät myös mahdolliset varallisuushintojen globaalit korjausliikkeet sekä uudistustahdin hiipuminen niin Kiinassa kuin euroalueella samalla kun velkaantuneisuus pysyy suurena (Lähde: Suomen Pankki).

**SATO Oyj:n osakkeenomistajat 30.6.2019         **

SATOn osakkeiden lukumäärä 30.6.2019 oli 56 783 067 ja arvo-osuusjärjestelmään merkittyjä osakkeenomistajia oli 116. Osakkeiden vaihtuvuus oli 0,04 prosenttia 1.1.–30.6.2019.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Saku Sipola, p. 0201 34 4001
Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226

www.sato.fi 

LIITTEET

Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2019
Puolivuosikatsausesitysmateriaali 1.1.–30.6.2019

SATO Oyj on yksi Suomen johtavista vuokranantajista. SATOn tavoitteena on tarjota kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot ja erinomainen asiakaskokemus. SATOn omistuksessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä noin 25 900 asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa.

Edistämme toiminnallamme kestävää kehitystä ja aloitteellisuutta sekä toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa lisäarvon tuottamiseksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja kannattavasti. Kasvatamme asunto-omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2018 oli 290 miljoonaa euroa, liikevoitto 273 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 231 miljoonaa euroa. SATOn sijoituskiinteistöjen arvo oli noin 3,9 miljardia euroa.

Liitteet