SATO Oyj:n Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2019: Rakenteilla yli 1 000 uutta vuokra-asuntoa

25.10.2019

SATO Oyj, Osavuosikatsaus, 25.10.2019 klo 9.00

Yhteenveto ajalta 1.1.–30.9.2019 (1.1.–30.9.2018)

  • Liikevaihto oli 220,5 (217,2) milj. €.
  • Tulos ennen veroja oli 149,8 (182,8) milj. €.
  • Osakekohtainen tulos oli 2,10 (2,58) €.
  • Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 64,2 (86,6) milj. €.
  • Oma pääoma oli 1 630,9 (1 520,2) milj. €, 28,81 (26,85) €/osake.
  • Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 110,2 (96,5) milj. €.
  • Vuokra-asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 0 (403) asuntoa.
  • Vuokrausaste Suomessa oli 98,1 (97,7) %.
  • Rakenteilla on 1 090 uutta vuokra-asuntoa ja 131 omistusasuntoa.

                   
Yhteenveto ajalta 1.7.–30.9.2019 (1.7.–30.9.2018)

  • Liikevaihto oli 74,0 (73,1) milj. €.
  • Tulos ennen veroja oli 64,3 (56,0) milj. €.
  • Osakekohtainen tulos oli 0,91 (0,79) €.
  • Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 25,0 (19,2) milj. €.
  • Oma pääoma oli 1 630,9 (1 520,2) milj. €, 28,81 (26,85) €/osake.
  • Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 33,0 (31,5) milj. €.
  • Vuokra-asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 0 (173) asuntoa.
  • Vuokrausaste Suomessa oli 98,3 (98,2) %.
  • Rakenteilla on 1 090 uutta vuokra-asuntoa ja 131 omistusasuntoa.

Toimitusjohtaja Sharam Rahi:

- SATOn taloudellinen vuokrausaste parani entisestään, ja oli katsauskaudella 98,3 prosenttia (98,2%) ja kumulatiivisesti vuoden alusta lähtien 98,1 prosenttia (97,7%). Kehityksen taustalla on pitkäjänteinen työ, jota eri puolilla organisaatiotamme on tehty Asiakas ensin -strategian eteenpäin viemisessä. Kehitämme edelleen voimakkaasti etenkin asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia osa-alueita. Katsauskaudella julkistimme toimintamallin, jossa otamme itse hoidettavaksemme osan nykyisten huoltokumppanien tehtävistä ollaksemme entistä lähempänä asiakkaitamme. Rekrytoimme tulevina vuosina jopa 60 uutta talomestaria, joista ensimmäiset viisi aloittavat meillä joulukuussa.

- Alueiden kehittäminen ja kasvu on keskeinen osa visiomme - Hyvinvoivia ihmisiä kukoistavissa kaupungeissa - toteutumista. Olemme olleet tiiviisti mukana muun muassa Hakunilan kehittämisessä ja haluamme myös panostaa Hakunilan tulevaisuuteen. Katsauskaudella allekirjoitimme YIT:n, M2-Kodit Oy:n ja As Oy Hiirakkokuja 6:n kanssa yhteistyösopimuksen uusien asuntojen ja keskitetyn pysäköintilaitoksen suunnittelusta Hiirakkokujan alueelle.

- SATO sai syyskuussa luottoluokituksen BBB vakain näkymin luottoluokittaja Standard & Poor’silta. Samalla lopetimme yhteistyön aiemman luottoluokittajamme Moody´sin kanssa.

- Julkaisimme katsauskaudella vastuullisuusohjelmamme vuosille 2019-2022. Ohjelmassa painottuvat hiilineutraalit kaupungit sekä asukkaiden ja naapurustojen hyvinvointi. SATOn pitkäjänteinen vastuullisuustyö näkyi syyskuussa Global Real Estate Sustainability Benchmark (GRESB) -vastuullisuusvertailussa, johon osallistuimme nyt viidettä kertaa, ja jossa säilytimme neljä tähteämme.

- Julkaisimme katsauskaudella uusitun verkkopalvelun, jossa panostettiin asiakaskokemuksen yhtenäisyyteen sekä yhä parempaan asiakaspalveluun verkossa. Verkkopalvelu sisältää sato.fi:n, asunnon hakijoille suunnatun LöydäKoti-palvelun sekä asumisen aikaisen digitaalisen palvelun, OmaSATOn.

Toimintaympäristö

Suomen talouskasvu hidastuu ja talouden ennusteita reivataan alaspäin. Kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi alle kahden prosentin vuonna 2019. Euroopan heikko talouskehitys ja sitä seuraava keskuspankin kevyt rahapolitiikka pitää lyhyet viitekorot edelleen poikkeuksellisen matalalla tasolla. Kuluttajien luottamus Suomen talouskehitykseen on edelleen heikentynyt. Kuluttajien arvio oman talouden nykytilasta ja lähitulevaisuudesta on hieman parantunut, mutta pysynyt edelleen vaisulla tasolla. (Lähde: Tilastokeskus)

Vuokra-asuntokysyntä on pysynyt edelleen hyvänä ja kaupungistumiskehitys on jatkunut vahvana. Rakentamisessa uusien rakennuslupien määrä on laskenut voimakkaasti mutta valmistuvien asuntojen määrä on edelleen kasvussa.

KATSAUSKAUSI 1.1.–30.09.2019 (1.1.–30.9.2018)

Liikevaihto ja tulos

Tammi-syyskuussa 2019 konsernin liikevaihto oli 220,5 (217,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos vertailujaksoon nähden oli 1,5 prosenttia. Kasvu perustuu taloudellisen vuokrausasteen parantumiseen ja vuokrien kehitykseen.

Liikevoitto oli 194,5 (214,5) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 130,3 (127,9) miljoonaa euroa. Käyvän arvon muutos oli 64,2 (86,6) miljoonaa euroa. IFRS 16 _Vuokrasopimukset -_standardin käyttöönotto paransi katsauskauden liikevoittoa 2,2 miljoonaa euroa. Konserni on ottanut IFRS 16:n käyttöön osittain takautuvaa menetelmää soveltaen, jolloin vertailukausia ei ole oikaistu.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -44,6 (-31,7) miljoonaa euroa. IFRS 16 -standardin käyttöönotto lisäsi katsauskauden rahoituskuluja 2,3 miljoonaa euroa. Rahoituskuluihin sisältyi kertaluonteinen 11,8 miljoonaan euron kulu, joka liittyi vuosina 2020 ja 2021 erääntyvien joukkovelkakirjalainojen takaisinostoon.

Tulos ennen veroja oli 149,8 (182,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli tammi-syyskuussa 64,9 (68,5) miljoonaa euroa.

Taloudellinen asema ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli syyskuun lopussa yhteensä 4 171,6 (3 872,8) miljoonaa euroa. Oma pääoma oli 1 630,9 (1 520,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 28,81 (26,85) euroa.

Konsernin omavaraisuusaste oli syyskuun lopussa 39,1 (39,3) prosenttia. IFRS 16 -standardin käyttöönotto alensi omavaraisuusastetta 0,5 prosenttiyksikköä. Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 620,1 miljoonaa euroa ja luototusaste oli syyskuun lopussa 49,3 (50,8) prosenttia. Omavaraisuusastetta ja luototusastetta kuvaavien tunnuslukujen vahvistuminen johtuu sijoituskiinteistöjen arvon noususta ja pitkään jatkuneesta hyvästä tuloskehityksestä.

Konsernin oman pääoman tuotto oli vuositasolle suhteutettuna 10,0 (13,3) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,2 (8,4) prosenttia.

Korollinen vieras pääoma oli syyskuun lopussa 2 057,6 (1 972,9) miljoonaa euroa, josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 1 770,0 (1 609,7) miljoonaa euroa. Lainakannan keskikorko oli 1,8 (2,1) prosenttia. Nettorahoituskulut olivat yhteensä -44,6 (-31,7) miljoonaa euroa, josta IFRS 16 -standardin vaikutus oli -2,3 miljoonaa euroa. Lainakannan keskimaturiteetti oli 4,2 (4,0) vuotta.

Korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli -14,4 (5,1) miljoonaa euroa.

Asuntoliiketoiminta

Asuntoliiketoimintaamme kuuluu vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla.
Parantuneesta taloudellisesta vuokrausasteesta johtuen vuokratuotot nousivat 1,5 prosenttia ja olivat 220,5 (217,2) miljoonaa euroa. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 98,1 (97,7) prosenttia ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 29,5 (29,8) prosenttia. Vuokrausasteen nousuun vaikuttivat erityisesti Asiakas ensin -strategiaohjelman mukaiset toimenpiteet.

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,12 (16,77) euroa/m2/kk.

Asuntojen nettovuokratuotto oli 153,5 (148,6) miljoonaa euroa, ja nettovuokratuottoprosentti vuositasolle laskettuna oli 5,3 (5,4).

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 30.9.2019 yhteensä 25 844 (26 029) asuntoa. Katsauskaudella ei hankittu tai valmistunut vuokra-asuntoja. Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 25. 

Käypä arvo

Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli syyskuun lopussa yhteensä 4 102,4 (3 809,1) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden aikana hankitut ja myydyt vuokra-asunnot, oli 227,3 (176,7) miljoonaa euroa. Investointien ja realisointien lisäksi arvonmuutokseen vaikuttivat markkinahintojen ja ruplan arvon muutokset.

Syyskuun lopussa asuntojen arvosta noin 80 prosenttia on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 14 prosenttia Tampereella ja Turussa, 3 prosenttia Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 3 prosenttia Pietarissa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATO on 2000-luvulla investoinut vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin yhteensä yli 2,0 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.

Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 110,2 (96,5) miljoonaa euroa. Katsauskauden investoinneista 93 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 68 prosenttia. Suomessa oli 30.9.2019 lisäksi sitovia hankintasopimuksia 72,0 (125,2) miljoonan euron arvosta.

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 25 (84). Yhteisarvoltaan nämä olivat 4,5 (10,8) miljoonaa euroa.

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli syyskuun lopussa 35,7 (40,4) miljoonaa euroa. Syyskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 6,2 (19,9) miljoonaa euroa.

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 2 900 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Suomessa valmistui 0 (403) vuokra- ja 0 (0) omistusasuntoa. Rakenteilla oli 30.9.2019 yhteensä 1 090 (873) vuokra- ja 131 (131) omistusasuntoa.

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 46,7 (33,6) miljoonaa euroa.

Pietarissa SATOlla oli syyskuun lopussa yhteensä 534 (534) asuntoa. Pietarissa vuokra-asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 92,4 (92,5) prosenttia. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investointipäätöksistä Venäjällä. Venäjän osuus konsernin asunto-omaisuudesta on rajattu 10 prosenttiin.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 224(210) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 204 (193). Tammi-syyskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 221 (214) henkilöä.

KAUSI 1.7.–30.09.2019 (1.7.–30.9.2018)

Liikevaihto ja tulos

Heinä-syyskuussa 2019 konsernin liikevaihto oli 74,0 (73,1) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos vertailujaksoon nähden oli 1,3 prosenttia.

Liikevoitto oli 75,1 (66,2) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 50,1 (46,9) miljoonaa euroa. Käyvän arvon muutos oli 25,0 (19,2) miljoonaa euroa.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -10,8 (-10,2) miljoonaa euroa. IFRS 16 -standardin käyttöönotto lisäsi katsauskauden rahoituskuluja 0,8 miljoonaa euroa.

Tulos ennen veroja oli 64,3 (56,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli heinä-syyskuussa 33,6 (26,8) miljoonaa euroa.

SATO sai katsauskaudella luottoluokituksen BBB vakain näkymin luottoluokittaja Standard & Poor’silta.

Asuntoliiketoiminta

Parantuneesta taloudellisesta vuokrausasteesta johtuen vuokratuotot nousivat 1,3 prosenttia ja olivat 74,0 (73,1) miljoonaa euroa. Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 98,3 (98,2) prosenttia ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 32,2 (32,7) prosenttia.

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,12 (16,77) euroa/m2/kk.

Asuntojen nettovuokratuotto oli 56,3 (54,0) miljoonaa euroa, ja nettovuokratuottoprosentti vuositasolle laskettuna oli 5,8 (5,8).

SATO julkaisi katsauskaudella toimintamallin, jossa yhtiö ottaa itse hoidettavakseen osan nykyisten huoltokumppanien tehtävistä ollakseen entistä lähempänä asiakkaitansa. Yhtiö rekrytoi tulevina vuosina jopa 60 uutta talomestaria, joista ensimmäiset viisi aloittavat joulukuussa.Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 30.9.2019 yhteensä 25 844 (26 029) asuntoa. Katsauskaudella ei hankittu tai valmistunut vuokra-asuntoja. Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 4. 

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli syyskuun lopussa yhteensä 4 102,4 (3 809,1) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden aikana hankitut ja myydyt vuokra-asunnot, oli 64,1 (41,5) miljoonaa euroa.

Syyskuun lopussa asuntojen arvosta noin 80 prosenttia on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 14 prosenttia Tampereella ja Turussa, 3 prosenttia Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 3 prosenttia Pietarissa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 33,0 (31,5) miljoonaa euroa. Katsauskauden investoinneista 91 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 60 prosenttia.

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 4 (60). Yhteisarvoltaan nämä olivat 0,5 (7,3) miljoonaa euroa.

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli syyskuun lopussa 35,7 (40,4) miljoonaa euroa. Syyskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 2,5 (0) miljoonaa euroa.

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 2900 (2300) asuntoa varten.

Suomessa valmistui 0 (173) vuokra- ja 0 (0) myytävää asuntoa. Rakenteilla oli 30.9.2019 yhteensä 1 090 (873) vuokra- ja 131 (131) omistusasuntoa.

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 15,1 (13,4) miljoonaa euroa.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 224 (210) henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 204 (193). Heinä-syyskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 223 (217) henkilöä.

SATO Oyj:n toimitusjohtajana toimi 31.8.2019 asti Saku Sipola. SATO Oyj:n hallitus nimitti 29.8. Sharam Rahin, 46, SATOn toimitusjohtajaksi 1. syyskuuta alkaen. Rahi hoitaa tehtävää toistaiseksi, kunnes vakinainen toimitusjohtaja nimitetään. Rahi on SATOn pääomistajan, Fastighets AB Balderin, varatoimitusjohtaja.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeisiä olennaisia tapahtumia ei ole.

**Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

**

Riskien hallinnan avulla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. SATOn liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit sekä rahoitusriskit.

Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin ja kysynnän muutoksiin. Asuntomarkkinan heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti SATOn asuntokannan markkina-arvoon. SATO on strategiansa mukaisesti keskittynyt sijoituksissaan kasvukeskuksiin ja siten varmistamaan asuntojen vuokrattavuuden ja arvon kehityksen.

Viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen ja siten SATOn liiketoimintaan. SATO seuraa ja ennakoi näitä sekä tuo esiin haitalliseksi katsomansa sääntelyn vaikutuksia.

Rahoitusriskien hallintaa ohjaa konsernin rahoituspolitiikka. Riskienhallinnan periaatteemme on määritetty SATOn hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Keskeisimpiä rahoitusriskejämme ovat maksuvalmius-, jälleenrahoitus- ja korkoriski. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitsemme hajauttamalla velkasalkkumme rahoituslähteitä, maturiteettia sekä pitämällä riittäviä maksuvalmiusreservejä luottolimiittien ja muiden rahoitussitoumusten muodossa.

SATOn maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä käytetään muun muassa kassavaroja, pankkitililimiittiä, 400 miljoonan euron sitovia luottolimiittejä sekä 400 miljoonan euron yritystodistusohjelmaa. Maksuvalmiusreservien määrää kasvatetaan rahoitustarpeiden kasvaessa. Tavoitteenamme on pitää aina tulevan 12 kuukauden rahoitusvaade katettuna sitovin sopimuksin.

Vaihtuvakorkoiset lainat muodostavat korkoriskin, jota hallitsemme tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhdetta joko kiinteäkorkoisilla velkajärjestelyillä tai korkojohdannaisilla. Katsauskauden päättyessä kiinteäkorkoisten lainojen osuus oli 65,3 % velkasalkusta.

Pietarin liiketoiminnassa on liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä, mukaan lukien valuuttariski. Vieraassa valuutassa arvostettujen omaisuuserien konsolidoinnista konsernitilinpäätökseen syntyy myös translaatioriskiä, jonka suojausmahdollisuutta tarkastelemme rahoituspolitiikan mukaisesti. SATO pidättäytyy toistaiseksi uusista investoinneista Venäjällä.

Laajempi kuvaus riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy konsernin vuoden 2018 vuosikertomuksesta ja internetsivuilta www.sato.fi.

Näkymät

Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kuluttajien luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys, kilpailutilanne sekä korkotaso.

Suomen kansantalouden arvioidaan jatkuvan kasvu-uralla, mutta kasvun oletetaan hidastuvan selvästi. Heikentyneestä talouskasvusta johtuu, että työllisyysasteen kasvu on pysähtynyt ja sen oletetaan laskevan hieman. Euroopan heikosta talouskehityksestä johtuen korkotason arvioidaan pysyvän pidemmän aikaa matalalla tasolla, mikä vaikuttaa positiivisesti SATOn rahoituskustannuksiin.

Jatkuva kaupungistuminen luo hyvät pitkän ajan edellytykset investointien jatkamiselle SATOn päätoimialueilla Suomessa. Nettomuuton osuuden väestönlisäyksestä on ennustettu olevan suurinta SATOn toiminta-alueilla. Noin 80 prosenttia SATOn asunnoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, jossa hintojen arvioidaan kehittyvän muuta maata positiivisemmin.

Haettujen rakennuslupien määrä on laskenut voimakkaasti, minkä vuoksi ennätysvilkkaan asuntorakentamisen odotetaan vähenevän tulevina vuosina.

Suomen Pankin ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu hidastuu kauppasodan ja Kiinan heikentyneen talouskehityksen seurauksena. Euroalueen kasvunäkymiä varjostavat Iso-Britannian EU-vetäytymisneuvotteluihin liittyvä epävarmuus, muut mahdolliset talouden kasvua vaimentavat poliittiset tapahtumat sekä eräiden euromaiden pankkisektorin tilasta ja julkisen talouden näkymistä aiheutuva huoli.

Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Euroopan kasvunäkymät vaikuttavat negatiivisesti Suomen talousnäkymiin ja kasvun oletetaan hidastuvan merkittävästi.

**SATO Oyj:n osakkeenomistajat 30.9.2019         **

SATOn osakkeiden lukumäärä 30.9.2019 oli 56 783 067 ja arvo-osuusjärjestelmään merkittyjä osakkeenomistajia oli 117. Osakkeiden vaihtuvuus oli 0,04 prosenttia 1.1.–30.9.2019.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Sharam Rahi, p. 0201 34 4000
Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226

www.sato.fi

LIITTEET

Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2019
Osavuosikatsausesitysmateriaali 1.1.–30.9.2019

SATO Oyj on yksi Suomen johtavista vuokranantajista. SATOn tavoitteena on tarjota kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot ja erinomainen asiakaskokemus. SATOn omistuksessa oli vuoden 2018 lopussa yhteensä noin 25 900 asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa.

Edistämme toiminnallamme kestävää kehitystä ja aloitteellisuutta sekä toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa lisäarvon tuottamiseksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja kannattavasti. Kasvatamme asunto-omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2018 oli 290 miljoonaa euroa, liikevoitto 273 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 231 miljoonaa euroa. SATOn sijoituskiinteistöjen arvo oli noin 3,9 miljardia euroa.

Liitteet