Rakennuspurkujäte pitää saada paremmin kiertämään — SATO kehittää kiertotalousosaamistaan Vattuniemen purkukohteessa

Rakennuspurkujätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia. Sitä voisi kierrättää muihin rakennuskohteisiin, mutta vielä kehittyvä lainsäädäntö ja alan yhteisten toimintatapojen puuttuminen hidastavat kiertotalouden hyödyntämistä rakentamisessa. SATO on sitoutunut edistämään kiertotaloutta vähentämälla rakentamisesta aiheutuvan jätteen määräa lajittelulla ja ohjaamalla käyttökuntoiset materiaalit uusiokäyttöön.

SATO on mukana Helsingin kaupungin kesällä 2021 käynnistämässä kiertotalousklusterihankkeessa, jonka tavoitteena on saattaa rakennusalan toimijoita yhteen miettimään kiertotalouden edistämistä. Yhtenä klusterihankkeen kohdealueena toimii Helsingin Vattuniemi, jossa on vireillä laaja usean maanomistajan alueille sijoittuva kaavamuutoshanke.

Vattuniemen alueelle on suunniteltu huomattavaa lisärakentamista ja uuden kaavan mukainen lisärakentaminen tulee toteutuessaan aiheuttamaan myös laajaa purkamista. Myös SATOn alueelta omistaman tontin rakennus puretaan lisärakentamisen tieltä.

– Lähtökohtana projekteissa on aina pohtia sitä, että kannattaako rakennus korjata vai purkaa. Asiaa pitää tarkastella monesta eri näkökulmasta ennen päätöksentekoa, esimerkiksi huomioiden ihmisten ja alueen mahdolliset tarpeet tulevaisuudessa, SATOn hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala kertoo.

Kaavavaiheen purkukartoituksen avulla materiaalit saadaan parhaiten kiertoon

SATO omistaa Vattuniemessä Heikkiläntie 10:ssä sijaitsevan 1972 valmistuneen toimistotalon. Toimistotalo ei ole nykyisessä kaupunkirakenteessa enää toimitiloille ihanteellinen paikka, eikä rakennus sovellu asunnoiksi muuttamiseen. Puretun rakennuksen tilalle SATO rakennuttaa uuden 80 asukkaan vuokra-asuntokiinteistön.

Osana hanketta ja omaa vastuullisuustyötään, SATO on tehnyt Vattuniemen purkukohteesta tarkan purkukartoituksen jo kaavavaiheessa ja tiedossa on, että pelkästään SATOn rakennuksesta saadaan kiertoon muun muassa noin 2 800 tonnia betonia, 145 tonnia tiiltä ja metalleja 84 tonnia. Tavoitteena on kerätä tietoa purettavista rakennusosista ja materiaaleista yhteiselle sähköiselle alustalle. Yhteisen alustan avulla tieto materiaaleista ja niiden määristä on selvillä hyvissä ajoin ennen alueen uudelleen rakentamista.

Ennakointi on tärkeää, kun tavoite on saada rakennusosia kiertoon. 

– Kiertotaloushankkeisiin liittyy paljon selvitystyötä, jossa selvitetään purettavien osien ominaisuuksia, minkälaisia tuotehyväksyntöjä purkumateriaali tarvitsee ja etsitään kiinnostuneita jatkokäyttäjiä. Samalla pitää myös selvittää, että onko tulevilla käyttäjillä erityistoiveita materiaalin osalta, jotta osataan tarjota heille oikeita osia oikeassa muodossa, sanoo Ojala.

Materiaalit kiertoon sellaisenaan, ei vain raaka-aineeksi

Kiertotalouskohteissa päätavoite on saada purettavat rakennuksen osat kiertämään sellaisenaan uudelleenkäyttöön pelkäksi raaka-aineeksi muuttamisen sijaan. Mitä vähemmän muokattuna materiaalia voidaan käyttää, sitä paremmin se toimii myös ympäristön osalta. 

Lainsäädäntö ja rakentaminen kehittyvät koko ajan, joten materiaalin kierrossa tulee ottaa tarkasti huomioon mahdolliset muuttuvat säännökset ja toiminnallisuudet.

– Kannattaako esimerkiksi hissiä siirtää toiseen kohteeseen, jos purkukohteen hissin automatiikka ei vastaa nykyisiä standardeja? Vanhan hissin sellaisenaan säilyttäminen vie tilaa, nostaa kustannuksia sekä hissien eteenpäin myyminen on hankalaa. Osiin purettuna hissistä voidaan kuitenkin onneksi kierrättää jopa 90–95% materiaalista, kuvailee SATOn projekti-insinööri Sami Pekuri.

Eri rakennusosia voi myös hyvin hyödyntää sellaisenaan kevyemmissä rakennelmissa ja vaikka ihan uudenlaisessa käyttötarkoituksessa esimerkiksi taidealalla tai lavasteina. Heikkiläntien kohteessa tutkitaan mahdollisuutta käyttää rakennusosia samalle tontille rakennettavan ulkorakennuksen ja rakennelmien osana.

Kiertotalous vaatii yhteistyötä alan toimijoilta

Jotta purettavat rakennusosat ja jopa kokonaiset rakennukset saadaan kiertoon tehokkaasti, tulee alan toimijoiden tehdä yhteistyötä.

Osaamisen lisäksi pitäisi myös yhdistää aikataulut ja toimia yhdessä synkronoidusti. On tärkeää luoda verkostot ja kannustaa kiinteistö- ja rakennusalaa innovoimaan yhdessä toteutettavissa olevia ratkaisuja, jotta kiertotaloustoiminta voidaan vakioida prosessina ja siitä tulee arvokas osa koko rakennusalan toimintaa.

**
Lisätietoja:**

SATO Oyj, hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala, p. 0201 34 4011, kirsi.ojala@sato.fi
SATO Oyj, projekti-insinööri Sami Pekuri, p. 040 731 3580, sami.pekuri@sato.fi

_
SATO Oyj on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa._

SATOn tavoitteena on tarjota erinomainen asiakaskokemus ja kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot kaupungissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Edistämme kestävää kehitystä ja toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. SATO investoi kannattavasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kasvatamme omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 298,3 miljoonaa euroa, liikevoitto 304,5 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 259,4 miljoonaa euroa. SATOn sijoituskiinteistöjen arvo on noin 5 miljardia euroa. www.sato.fi