SATO rakensi puolet Pihlajamäestä 60 vuotta sitten ja kehittää aluetta edelleen

SATO Oyj
Lehdistötiedote 29.8.2022 klo 14.15

Helsingin Pihlajamäki oli Suomen ensimmäisiä aluerakentamishankkeita ja ensimmäinen, jossa sovellettiin isommassa kaavassa teollisia rakennusmenetelmiä sekä täyselementtijärjestelmää. Vuokra-asumisen asiantuntijana SATO oli luomassa kaupunginosaa 60 vuotta sitten ja kehittää sitä edelleen.

Pohjois-Helsingissä sijaitseva 60-vuotias Pihlajamäki on kaupunginosien kätketty helmi. Pihlajamäki on yhdistelmä jylhän rohkeaa arkkitehtuuria ja puistomaisuutta, jonka kätköissä kiemurtelevat Venäjän tsaarin aikaiset juoksuhaudat, Suomen vanhimmat hiidenkirnut ja kolisevat skeittirampit. Leijonanosa Pihlajamäen taloista on SATOn rakennuttamia, kuten kauas näkyvät tornitalot sekä ostarin nykyään suojeltu osa. SATOlla on edelleen alueella yhteensä lähes 250 vuokra-asuntoa.

SATO käytti Pihlajamäessä ensimmäisenä Suomessa täyselementtitekniikkaa

Alueen koillisosan rakentamisesta vastasi aikanaan Helsingin Asuntokeskuskunta Haka ja lounaisosasta SATO. Pihlajamäen rakentaminen aloitettiin vuonna 1960 ja tavoitteena oli saada vuoteen 1964 mennessä aikaiseksi yli kaksi tuhatta kotia.

SATOn arkkitehtikilpailun voittaneen arkkitehti Lauri Silvennoisen kunnianhimoisena tavoitteena oli standardisoida koko rakentamisprosessi, joten Pihlajamäessä alettiin hyödyntämään teollisia rakennusmenetelmiä uraauurtavalla tavalla.

SATOn rakennuttaman alueen ensimmäinen osa toteutettiin niin kutsutulla suurmuottitekniikalla eli valamalla kerrostalojen rungot paikan päällä muotin avulla, mutta toisessa vaiheessa käytettiin ensimmäisenä Suomessa täyselementtitekniikkaa eli valmisosista kokoamista. Museoviraston mukaan SATOn käyttämä täyselementtitekniikka ja arkkitehtuuri, sen mittakaava ja sommittelu sekä virtaviivaisuus ja tehokkuustavoittelu vaikuttivat vahvasti rakentamisen tulevaisuuteen. Pihlajamäkeä pidetäänkin vedenjakajana suomalaisen rakennusteollisuuden ja kotien suunnittelun historiassa.

– Myös nykyisin suosimme elementtirakentamista, myös täyselementeistä. Tänä päivänä elementtejä voi muokata huomattavasti enemmän eri muotoisiksi erilaisiin tarpeisiin, kertoo SATOn investoinneista ja rakennuttamisesta vastaava liiketoimintajohtaja** Arto Aalto**.

Alueen huoneistopohjien muuntojoustavuus on myös auttanut elinkaaren aikana tehtävissä muutoksissa.

– Esimerkiksi rungon muuntojoustavuus, eli monikäyttöisyys ja muunneltavuus, mahdollistaa kahden vierekkäisen yksiön laajentamisen isommaksi asunnoksi myöhemmin peruskorjauksen yhteydessä, Aalto sanoo.

SATO kehittää edelleen Pihlajamäkeä

Vastuullisena vuokranantajana SATO peruskorjaa vuokra-asuntojaan ja talojaan elinkaariperiaatteiden mukaisesti.

Vuonna 2021 SATO käynnisti Pihlajamäessä 64 asunnon peruskorjaukset, joiden yhteydessä parannetaan merkittävästi kiinteistöjen energiatehokkuutta ja kotien asumismukavuutta.

– Peruskorjauksissa tavoittelemme energiatehokkuuden parantamista noin 30 %:lla aikaisempaan verrattuna, kertoo Aalto.

Graniittitiellä siirrytään myös kaukolämmöstä maalämpöön. SATOssa panostetaan myös alueella aikanaan lanseeratun elementtirakentamisen tekniikan kehittämiseen.

– Nykyelementit ovat pitkäikäisempiä, niissä käytetyt materiaalit ovat kehittyneet ja elementtiratkaisut ovat monipuolisempia. Tänä päivänä me SATOssa mitoitamme talon runkoelementit kestämään 100 vuotta, Aalto kertoo.

Lue lisää Pihlajamäestä verkkosivuiltamme: Pihlajamäki – 60 vuotta elementtien armoilla

Lisätietoja medialle:

SATO Oyj, Arto Aalto, liiketoimintajohtaja, investoinnit
puh. 040 513 0702, arto.aalto@sato.fi

SATO Oyj on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

SATOn tavoitteena on tarjota erinomainen asiakaskokemus ja kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot kaupungissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Edistämme kestävää kehitystä ja toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. SATO investoi kannattavasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kasvatamme omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 298,3 miljoonaa euroa, liikevoitto 304,5 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 259,4 miljoonaa euroa. SATOn sijoituskiinteistöjen arvo on noin 5 miljardia euroa. www.sato.fi