Energian hintapaineet kuriin energiayhtiöiden ja kiinteistöalan yhteistyöllä

Kaukolämpöyhtiöt ovat jälleen korottaneet hintojaan tällä lämmityskaudella, mikä näkyy asuinkiinteistöissä asuvien kukkaroissa. SATOn tekninen johtaja Jari Kanervo peräänkuuluttaa vastuuta paitsi energiayhtiöiltä, myös kiinteistöalan toimijoilta. Kanervon mielestä kiinteistöalan toimijoiden pitäisi luoda energianhallinnassa kestäviä ratkaisuja yhteistyössä energian tuottajien kanssa esimerkiksi IoT-teknologiaa hyödyntämällä.

Vuokrakoteja tarjoavan SATOn teknisen johtajan Jari Kanervon mukaan yksittäisissä energiansäästöhankkeissa kulutusta pyritään usein osaoptimoimaan ilman, että huomioidaan eri tekijöiden yhteisvaikutusta, minkä vuoksi hyöty jää usein lyhytaikaiseksi. Nousevana trendinä on näkynyt esimerkiksi poistoilmalämpöpumppujen käyttö lämmityksessä. Kanervon mukaan tämä voi johtaa siihen, että leudoilla keleillä valtaosa kiinteistöjen energiasta pystytään tuottamaan halvalla, mutta pakkaskausia varten tarvitaan enemmän tehoa, jolloin käännytään kaukolämpöyhtiöiden puoleen. Energian myyminen vain kylmällä ajalla ei taas ole kannattavaa liiketoimintaa kaukolämpöyhtiöille, ja asiakkaille tämä näkyy energian hinnassa.

- Nopeasti kasvavan kysynnän vuoksi kaukolämpöyhtiöiden täytyy pakkaskeleillä käynnistää varavoimaloita, jolloin energiantuotanto kallistuu huomattavasti ja lämmöntuotannon negatiiviset ympäristövaikutukset lisääntyvät. On ongelmallista, että merkittävä osa kaukolämmön hinnoittelusta perustuu hetkelliseen, esimerkiksi muutaman tunnin kestävään huipputuotantotehon käyttöön. Samalla hinnoittelurakenteen muutokset kohti perusmaksupainotusta heikentävät oleellisesti perinteisten energiankulutukseen tähtäävien investointien tuottoa ja näin väistämättä vaikuttavat energiainvestointien määrään. Yhteistyön lisääminen esimerkiksi kehittämällä paikallisen energiantuotannon ja kaukolämmöntuotannon hybridejä toisi ratkaisuja tähän ongelmaan, Kanervo pohtii.

Viimeisimmät isot korotukset kaukolämmön hinnassa nähtiin Helsingissä kuluvan talven aikana, jolloin lämmön hinta kohosi kerralla lähes viidenneksen. Kanervo painottaa, että jatkuvien kaukolämmön hinnan korotusten maksajiksi joutuu koko kiinteistökenttä ja lopulta asuinkiinteistöjen asukkaat joko kohonneiden vastikkeiden tai vuokrien muodossa.

Yhteistä optimointia tekoälyllä

Kanervo nostaa merkittävään asemaan IoT-teknologian kehityksen ja kiinteistöistä saatavan reaaliaikaisen olosuhdetiedon hyödyntämisen yhdistettyinä jo luotettavaksi muodostuneisiin aluekohtaisiin sääennusteisiin. Hänen mukaansa kiinteistöalan toimijoiden ja kaukolämpöyhtiöiden tulisi yhdessä hyödyntää sekä kiinteistöjen että energiayhtiöiden keräämää dataa, jolloin asuinkiinteistöjen lämmönjakelua olisi mahdollista optimoida kokonaisvaltaisesti. Tämänkaltaisen kokonaisoptimoinnin tulisi näkyä suoraan asiakkaiden lämmityskustannuksissa.

- Kun on tiedossa ajankohta, jolloin energian hinta on halvimmillaan ja asuinkiinteistöjen energiankulutus pienimmillään, voisi rakennukset tuona ajankohtana ladata hienoiseen ylilämpöön, esimerkiksi aamuyöllä. Vastaavasti energian ollessa vuorokauden aikana kalleimmillaan voisi ylilämpöä hyödyntää lämmityksessä. Myös erilaiset lämpöpumppuratkaisut sekä käyttöveden varaajat olisivat hyviä työkaluja siirtämään energiantuotantoa pois huippukulutuksesta, mutta toistaiseksi tähän on ollut haastavaa löytää yhteisesti hyväksyttävää toteutusmallia. Lämpöpumput ja varaajat voisivat jo lähitulevaisuudessa toimia myös sähkökulutuksen säätövoimana ja näin kiinteistönomistajakin voisi saada taloudellista hyötyä osallistumisesta sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpitoon. Kanervo jatkaa.

Tällä hetkellä SATOn taloissa hyödynnetään jo kohdekohtaisia olosuhdetietoja ja tekoälyä energiankulutuksen tasaamiseksi. Energiayhtiöiltä saatavan datan hyödyntäminen toisi kokonaisoptimointiin kuitenkin kokonaan uusia mahdollisuuksia.

Kanervo arvioi, että älykkään energianhallintaratkaisun avulla SATO on onnistunut parantamaan talojensa energiatehokkuutta jopa 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä on madaltanut energiakustannuksia. Viime vuonna jo 10 000 SATOn asuntoa on liitetty reaaliaikaiseen olosuhdetietoon perustuvaan energianhallintajärjestelmään, ja tänä vuonna määrä voi jopa kaksinkertaistua.

Lisätietoja:

SATO Oyj
Jari Kanervo, tekninen johtaja, p. 044 555 1111, jari.kanervo@sato.fi