Hannu Härkänen huolehtii kahdeksan SATOn vuokratalon asukkaista ja pihapiiristä Helsingin Kontulassa. Yhden päivän aikana ehtii nostaa liput salkoon, siivota roskia, korjata ovia – ja tehdä useamman asukkaan päivästä paremman.

07:12

Valkoinen Nissan rullaa SATO-talon pimeään pihaan. Ajovalot pysähtyvät männyn ja lipputangon väliin, kun Hakunilan Huollon huoltomies Hannu Härkänen astuu ulos ja kävelee pakettiauton sivuovelle.

”Jaahas, sieltä on valo palanut”, Hannu sanoo ja osoittaa Tykkikuja 11:n talon päätyyn.

Hän kävelee lipputangon luo, selvittelee narut, napsauttaa klipsut kiinni ja nostaa lipun liehumaan. On marraskuun 20. päivä, lasten oikeuksien päivä, ja lippu pitää saada kahdeksan SATOn vuokratalon salkoon ennen kahdeksaa.

Ruohikko ratisee kengän alla, yöllä on ollut pakkasta. Hannu kävelee ilman pipoa ja hanskoja autolleen ja käynnistää moottorin.

”En koskaan nosta Suomen lippua lakki päässä”, hän sanoo ja kaartaa pihasta.

08:11

Hannu kaivaa taskustaan metallirenkaan, jossa kilisee iso nippu avaimia. Oikea löytyy heti. Hän avaa harmaan oven ja astuu sisään työhuoneelle.

”Näissä on numerokoodit, mutta kyllä minä avaimetkin tunnistan”, Hannu sanoo ja napsauttaa tietokoneen päälle.

On aika katsoa päivän työlista. Koneen ruudulle ilmestyy asukkaiden tekemiä vikailmoituksia: patterit pitäisi ilmata, ovi hankaa karmiin, uuni ei toimi. Hannu ja kollega Daniel Mäki käyvät listan läpi ja juovat pahvimukeista kahvit.

Asukkaille ei voi soittaa ennen yhdeksää, joten Hannu ja Daniel hyppäävät autoon ja lähtevät roskakierrokselle.

09:03

”Ei tämä nyt niin paha ole”, Hannu sanoo ja tukee Kontulankaaren roskakatoksen oven auki. Roska-astiat seisovat siististi katoksen reunoilla, mutta maassa niiden keskellä on parin roskapussin verran mandariininkuoria, tyhjiä sipsipusseja ja paperiroskaa. Ne pitää siivota ripeästi pois, etteivät ne houkuttele rottia tai muita eläimiä paikalle.

Hannu tarttuu harjaan ja Daniel pihteihin. Kuuluu tasainen suhina, kun harja kerää roskat maasta.

”Laitetaan heti tähän oven eteen yksi roska-astia kansi auki, niin asukkaat voivat heittää roskat siihen”, Daniel sanoo ja siirtää harmaan sekajäteastian paikalleen.

09:13

Hannu ja Daniel tarkastavat työlistan tilanteen autossa. Listalle ilmestyvien töiden lisäksi pitää hoitaa jatkuvat hommat: pihojen siivous aina maanantaisin ja torstaisin, lamppukierros eli pimeänä olevien lamppujen vaihto, kattorännien puhdistus ja kellarikäytävien läpikäynti kerran kuussa.

Talvella, kun lunta tupruttaa, rutiinit heittävät häränpyllyä. Silloin Hannu ja Daniel tulevat töihin neljän aikaan aamuyöllä ja luovat lunta niin kauan kuin sitä riittää. Työnjako on sovittu: Daniel ajaa auralla, Hannu luo rappujen edustat lapiolla.

”Kesä on tässä työssä suosikkiaikaa. Nurmikonleikkuu on kivointa mitä on”, Hannu sanoo.

09:30

Lupajantielle on muuttanut asukas, joka on listannut asioita, joita uudessa kodissa pitäisi huoltaa. Hannu ja Daniel kiertävät kodin kohta kohdalta läpi ja merkitsevät muistiin asiat, joihin tarvitaan sähkömiehen tai remonttimiehen apua.

”Minä pudotan nuo hyllynkannattimet sinulle postiluukusta”, Hannu sanoo ja tarttuu Danielin kanssa oveen, joka hankaa karmia vasten.

10:00

Hannu ajaa kohti Korvatunturinpolkua. Senioritalon asukas on unohtanut hakea uudet avaimet kerhohuoneelta, joten Hannu vie avaimet ovelle.

Alaovella vastaan kävelee vanhempi pariskunta, joka heiluttaa kättä ja kiittää sienistä.

”Kävin syksyllä keräämässä suppilovahveroita ja vein niitä asukkaille. Tämä on mukava talo, vanhusten kanssa on mukava rupatella.”

11:03

On lounastauko, mutta Hannu napsuttelee tietokoneella. Hän kuittaa päivän keikkoja tehdyksi ja tekee työmääräyksiä sähkö- ja remonttimiehelle. Hannu on tehnyt huoltomiehen töitä yli 30 vuotta, viimeiset seitsemän vuotta Hakunilan Huollossa.

”Parasta tässä työssä on se, kun saa olla asukkaiden kanssa tekemisissä ja auttaa heitä. Niin ja se, ettei yksikään päivä ole samanlainen kuin toinen.”

11:53

”Tämähän pitää tehdä aina, kun näkee, että on roskia”, Hannu sanoo ja nostaa jalkarallia Tanhuankujan oven edestä. Harja suhisee asvaltilla, kun Hannu harjaa tupakantumppeja, epämääräisiä kääreitä ja kellastuneita lehtiä mustan Masin kitaan.

”Terve!”, Hannu huutaa ovelle kävelevälle naiselle, joka vastaa iloisesti tervehdykseen.

”Oltiin sattumalta viime jouluna molemmat Tallinnassa”, Hannu sanoo ja jatkaa harjausta.

12:27

Lupajantiellä on ulkolamppu pimeänä. Hannu kiipeää penkille ja vääntää kuvun auki.

”Nämä nykyajan lamput kestävät paljon kauemmin kuin vanhat”, hän sanoo ja kiertää lampun paikalleen.

Aiemmin aamulla Hannu soitti SATOn palvelupäällikölle ja ehdotti, että olisiko aika kaivaa jouluvalot varastosta ja ripustaa kuusiin, jotka on istutettu varta vasten pihoille. Lupa tuli, joten valoja kaivetaan jo esille Hakunilan Huollon varastolla.

12:47

Hannu napsauttaa valot päälle Porttikujan talon kellarikäytävässä. Hän kävelee käytävällä, kurkkaa pukuhuoneisiin ja saunaan. Saunan ovilistan alta roikkuu pätkä sähköjohtoa.

”Kannatti tulla”, Hannu sanoo ja hakee autosta vasaran. Hän ajoi Porttikujalle tarkistuskierrokselle katsomaan, onko kaikki kunnossa. Pihalta siivottiin jo roskat roska-astioihin ja nyt naulataan sähköjohto takaisin listan taakse.

”Tuon tänne uuden listan, mutta väliaikaisesti tämä toimii näinkin.”

13:50

Hannu kuittaa päivän töitä koneelle. Kohta on aika ajella Hakunilan Huollon toimistolle, palauttaa avaimet kassakaappiin ja vaihtaa siviilivaatteet päälle.

Silloin puhelin soi. Korvatunturinpolulle pitäisi viedä avaimet toisellekin asukkaalle.

”En viitsi lähettää vanhoja rouvia rollaattorin kanssa Hakunilan keskustaan avaimia hakemaan”, Hannu sanoo ja nousee autolleen.

Parasta on, kun saa auttaa asukkaita.

Etsitkö kotia, josta pidetään hyvää huolta? Katso kaikki SATOn vuokrakodit täältä.

Hakaniemenkatu 7

Neighbourhoods

Helsinki

Home added to your application!