Oodi viihtymiselle: näin parvekkeiden rooli on muuttunut
Ulokeparveke, nauhaparveke, lasitettu parveke, ranskalainen parveke. Aikojen saatossa kotiemme näkymiä avartavien parvekkeiden muodot ja tehtävät ovat vaihdelleet suuresti. Tässä jutussa kurkistamme suomalaisen parvekekulttuurin historiaan ja selvitämme, kuinka parvekkeilla nykyään viihdytään.
Parvekkeet ovat tuiki tavallinen osa kaupunkikuvaa, mutta aina niin ei ole ollut. Vielä 1900-luvun puoleen väliin asti suurimmassa osassa kerrostaloja oli vain yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tuuletusparvekkeita.
Huoneistokohtaiset parvekkeet alkoivat yleistyä vasta 1950-luvulla.
Myös parvekkeen rooli on muuttunut vuosien vieriessä. 1900-luvun alkupuolella hygieniaa pidettiin suuressa arvossa, ja parvekkeiden ensisijainen tehtävä oli helpottaa siivoamista ja tuulettamista. Nykyään parvekkeet ovat ennen kaikkea paikkoja oleiluun ja viihtymiseen.
Ollin kattohuoneiston parveke on olohuoneen värikäs jatke
Olli Era on aina asunut kodeissa, joissa on parveke. Hänen nykyisen Espoon vuokra-asuntonsa, 16. kerroksessa sijaitsevan kattohuoneiston helmi on koko kodin levyinen lasitettu parveke.
”Tämä parveke on upea!” Olli iloitsee. ”Täällä on 11 neliömetriä tilaa, joten olen saanut parvekkeelle sopimaan rottinkisen istuinryhmän ja toiseen päätyyn vanhasta sängystä tehdyn sohvan.”
Ollin kotoisaa ja runsasta parveketta koristavat kausivalot ja hyllyn täydeltä kesäkukkia kultaisissa ruukuissaan. Ne ovat tähtisilmiä, Ollin lempikukkia.
”Minulla on tilpehööriä vähän liikaakin!” Olli nauraa. ”Tykkään, että ympärilläni on tavaroita."
"Olen vähän kuin harakka: kaiken pitää olla kultaa.”
Ollille parveke on ennen kaikkea olohuoneen jatke. Siellä hän juo aina aamukahvin ja lukee sanomalehden.
”Siirryn parvekkeelle aamukahville heti kun tarkenee. Jos vaan lämpötila on plussan puolella, niin kyllä minä siellä istun – laitan sitten vain enemmän vaatetta päälle”, Olli kertoo. ”Ja silloin kun asuin saunallisissa kodeissa, istuin jatkuvasti siellä parvekkeella aina saunan jälkeen.”
Ollin lempihetkiä parvekkeella ovatkin olleet juuri saunahetket sekä kesäillat ystävien kanssa: ”Parvekkeella on ihana vain istua ja kuunnella musiikkia. Tai jutella ystävien kanssa. Joskus juttua on riittänyt aivan aamun tunneille asti!”
Parvekkeiden varustelutaso on noussut
Suomalaisten parvekkeiden koko on kasvanut samaa tahtia kuin niiden käyttötarkoitus on monipuolistunut. 1900-luvun alun pienet, laatikkomaiset parvekkeet ovat saaneet väistyä koko asunnon levyisten, tilavien parvekkeiden tieltä. Erityisesti 2000-luvun alun kerrostaloasunnoille ominaisia ovat isot, avarat parvekkeet.
Suuremmille ja syvemmille parvekkeille mahtuu mainiosti ruokailuryhmiä ja kalusteita, joiden avulla kodin oleskelutilaa saa laajennettua ulkoilmaan.
Enää parvekkeet eivät ole vain tuuletustiloja, vaan tärkeitä henkireikiä, jotka mahdollistavat pienimuotoisen maisemanvaihdoksen.
Modernien parvekkeiden käytännöllisyyttä ja viihtyisyyttä lisäävät entisestään pistorasiat, mukavat lattiamateriaalit sekä lasitukset. Lasitettu parveke onkin puhtaasti pohjoismainen ilmiö, joka kehitettiin 60-luvulla vastaamaan neljän vuodenaikamme mukanaan tuomiin haasteisiin. Lasien suojissa parveke-elämästä pystyy nauttimaan ympäri vuoden.
Pauliinan kodin kolme parveketta on sisustettu lasten ehdoilla
”Minulle parveke on tärkeä kriteeri asuntoa etsiessä”, sanoo Pauliina Anttonen-Laurinen. Nyt tuo edellytys on toteutunut moninkertaisesti, sillä SATOn vuokrakodissa, jossa Pauliina asuu lastensa Amandan ja Olivian kanssa, on peräti kolme parveketta.
”Meillä on koko huoneiston levyinen eteläparveke, joka on puoliksi lasitettu ja puoliksi katettu. Lisäksi asunnossa on iso, puoliksi lasitettu ja puoliksi avonainen kattoterassi itään päin sekä pohjoiseen aukeava ranskalainen parveke”, Pauliina kertoo.
Varsinkin kattoterassi on Pauliinan mukaan lasten valtakuntaa.
”Olemme jättäneet avoimen osan terassia mahdollisimman pelkistetyksi, jotta lapset voivat läträtä siellä vedellä, pystyttää sinne teltan tai vaikka pitää piknikin kavereiden kanssa”, Pauliina kertoo. ”Jos taas sää on huono ja taivaalta tulee vettä tuutin täydeltä, pystyvät lapset tekemään läksyjä tai pelailemaan kavereiden kanssa lasitetulla parvekkeella. Ja lasten ehdoton suosikki on kattoterassin riipputuoli!”
Pauliina kertoo, että perheen parvekkeet on sisustettu lasten ehdoilla. Materiaalit ja kalusteet on valittu niin, että ne ovat huoltovapaat ja kestävät leikkiä: ”Ei tarvitse pelätä sitä, jos lapsi kaataa jotain tai jäätelöä tippuu. Lapsilla on lupa leikkiä ja nauttia siitä tilasta.”
Entä mihin aikuiset sitten parvekkeita käyttävät?
”Parasta on, kun pitkän päivän jälkeen saa saunan päälle ja lapset nukkumaan, ja voi vaan mennä parvekkeelle ja ottaa seuraksi lasin viiniä ja jonkun hyvän kirjan”, Pauliina sanoo.
”Tai vaan katsella taivaalle ja ottaa omaa aikaa.”
Rauhoittumisen ja rentoutumisen lisäksi Pauliinan perheen parvekkeet ovat ahkerassa juhlakäytössä. ”Jokainen juhlahetki parvekkeella ystävien ja sukulaisten kanssa on painautunut omalla tavallaan mieleen”, Pauliina hymyilee.
”Mutta yleensä kyllä parvekkeella vietetyt hetket ovat ihan peruselämää: katsellaan kun lentokoneet menevät ohi tai kuunnellaan lintuja. Ne hetket saavat meidän onnellisiksi ja hyväntuulisiksi.”
Tämä juttu on osa 85 vuotta SATOmaista asumista -sarjaa, jossa SATOkotien asukkaat päästävät meidät tutustumaan ainutlaatuisiin elämiinsä.