Lemmikit sallittu: Siili nimeltä Tiu
Jokainen meistä tuntee ainakin yhden kissa- tai koiraihmisen, mutta kuinka moni tuntee siili-ihmisen? SATOn vuokra-asunnoissa on tilaa lemmikeille, erikoisemmillekin. Tässä jutussa tutustumme pieneen siiliin, jolla on iso persoona.
Sohvan alta kuuluisi tuhinaa, jos joku vain malttaisi kuunnella, mutta Ada Pajarin ja Hanna-Leena Köykän kotona Vallilassa käy vilske: Hanna-Leenan kynsiä viilataan, Adan huulia punataan, stylisti ehdottelee sopivaa paitaa ja kuvaaja pohtii kuvakulmaa. On käynnissä vuokranantaja SATOn valokuvaukset, joissa malleina on jo useampaa vuotta peräkkäin SATOn omia asukkaita - tällä kertaa siis Ada ja Hanna-Leena. Ja Tiu.
Tuhina yltyy ja pian sohvan alta ilmestyy ainutlaatuinen vessapaperirullan ja piikikkään petoeläimen yhdistelmä: Afrikkalaisella kääpiösiili Tiulla on kannettava tunneli! Alta puolikiloinen Tiu viipottaa rulla päässään pelottomasti läpi huoneen ja katoaa kaapin taa.
”Vessapaperirulla on Tiun lempileluja”, nauraa Ada.
Ei mikään tavallinen siili
”Yllättävän moni siilistä ensimmäistä kertaa kuuleva luulee, että kotonamme on pihoilta tuttu eurooppalainen siili”, Ada hymyilee. Afrikkalainen kääpiösiili on kuitenkin ihan eri lajia. Se tunnetaan myös nelivarvassiilinä ja valkovatsasiilinä ja se elelee luonnonvaraisena Keski-Afrikassa, mutta on yleistynyt lemmikkinä monessa maassa.
”Toinen tosi yleinen harhakäsitys on, että Tiu olisi jyrsijä”, Ada jatkaa. Lemmikkisiili on suomalaisen sukulaisensa lailla kuitenkin petoeläin ja herkkusuuna lähipiirissään tunnettu Tiu syö ravinnokseen hyönteisiä. ”Vaikka Tiu on muuten välillä aikamoinen puuhastelija, se ei siis jyrsi johtoja, eikä tuhoa lattialistoja.”
Hanna-Leena rapsuttelee Tiun pehmoista vatsaa ikkunan edessä ja pari poseeraa kameralle luontevasti. Siili ei tunnu olevan moksiskaan ympärillä olevasta hälinästä.
Yksi vieraista yrittää tehdä Tiun kanssa tuttavuutta, mutta siili sihahtaa. ”Voiko johtua siitä, että minulla on kissa?”, vieras pohdiskelee. Hanna-Leena kertoo, että Tiu on kiltti ja sosiaalinen, mutta myös omapäinen: ”Sen edellisen omistajan kodissa oli kaksi koiraa ja on se tavannut kissojakin. Siilit ovat erakkoluonteita, eikä kaverille ole siksikään tarvetta.”
Melko laiska yökukkuja
Suomen siiliyhdistyksen tietojen mukaan lemmikkisiilit elävät keskimäärin 3-5-vuotiaiksi, joten nelivuotias Tiu on jo seniori. Vallilassa sillä on kuitenkin siilinpäivät. ”Hemmottelemme Tiuta pitkillä masuhieronnoilla ja herkullisilla hyönteisillä”, Ada kertoo.
Tiu torkkuu mielellään sylissä ja omistajat kuvailevatkin sitä ”melko laiskaksi siiliksi”.
Siilit ovat yöeläimiä ja Tiu heräilee päiväänsä iltayhdeksän ja yhdentoista välillä. Se puuhastelee pitkin kotia ja pärjää omistajiensa mukaan tosi hyvin vapaana asunnossa. Koti on siiliturvallinen, sillä lattiat ovat siistit, ja herkulliset, mutta harmilliset kasvit on nostettu pois piikkiselän ulottuvilta. Tiu ei onneksi muutenkaan kasveista piittaa.
Ja melko laiskallekin siilille tulee ajoittaisia hepuleita. ”Silloin se juoksee ympäri kämppää ja juoksupyörässään, ja etsii herkkupiiloja aktiviteettipeleistä. Ja jos me ollaan hereillä, se osaa olla yllättävän seurallinen”, Hanna-Leena hymyilee.
Juoksupyörä onkin yksi siilikodin tärkeimmistä tarvikkeista. ”Tiu on siinä mielessä sisäsiisti, että se toimittaa asiansakin juoksupyörässä juostessaan”, Ada nauraa. ”Toki silloin tällöin yllätyksiä löytyy muualtakin, mutta vain harvoin.”
Toivesiilin tärkeimmät tarvikkeet
Stylisti levittää olkkarin pöydälle shakkilaudan ja Hanna-Leena nostaa siilin lempeästi pöydälle poseeraamaan. Tiu on selvästikin hyvin rakastettu lemmikki.
”Ada oli haaveillut lemmikkisiilistä lapsesta asti, ja sattumalta ystävälläni oli ajanpuutteen vuoksi uutta kotia etsivä siili”, Hanna-Leena kertoo ja hymyilee: ”Menimme yhdessä tapaamaan Tiuta ja päätös ottaa se perheenjäseneksi oli kyllä tosi helppo.”
”Tiu on meidän ensimmäinen yhteinen ja minulle ihan ensimmäinen lemmikki”, Ada lisää. ”Oli mahtavaa, kuinka hyvin ja nopeasti se sopeutui uuteen kotiinsa ja meihin!”
Pariskunta oli perehtynyt siileihin jo ennen Tiun muuttoa. Asioiden selvittäminen etukäteen onkin tärkeää kaikkien kotieläinten kohdalla, etenkin jos kyseessä on ihka ensimmäinen lemmikki tai eksoottisempi eläin, josta ei ole tietoa helposti saatavilla. Afrikkalaisella kääpiösiilillä on monta erikoispiirrettä, eikä se yöeläimenä välttämättä sovi kaikkiin perheisiin. Ja vaikka kääpiösiili ei horrosta suomalaisserkkunsa tavoin, sillä saattaa olla ajoittain passiivisempia kausia.
Siilille on hyvä tarjota tilaa puuhastella ja elellä. Häkki ei ole hyvä ratkaisu, sillä siili saattaa loukata jalkansa ritilöillä kiipeillessään, ja moni siiliharrastaja onkin varannut lemmikilleen kokonaisen huoneen tai rajannut huoneesta reilun tilan lemmikilleen. Tiulla on asunnossa useampi mieluisa pesäpaikka ja eniten käytetyn yläpuolella oma lämpölamppu.
”Talvisin Tiun lämpimänä pitäminen näkyy lämpölampun ja ekstralämpöpatterin myötä sähkölaskussa”, Hanna-Leena kertoo. ”Ja ruokaan kuluu parisenkymmentä euroa kuussa”.
”Yksi tärkeistä tavaroista on pehmeä hammasharja, jolla Tiun tassut pestään säännöllisesti”, Ada lisää: ”Mutta se ei maksa paljoa”.
Ihan niin kuin muutkin lemmikinomistajat, Ada ja Hanna-Leena ovat valmistautuneet eläinlääkärikuluihin: ”Olemme löytäneet ihan mahtavan eläinlääkärin, Johanna Raulion Vantaalta. Johannan luona käy muitakin siilejä.”
Seuraa siiliä somessa
Kuvausryhmä alkaa pakkaamaan tavaroitaan ja siistimään jälkiään. Koti on kohta taas rauhallinen ja Tiu pääsee ottamaan pitkät nokoset ennen illan taittumista yöksi.
Tiun tuntevalle ei ole ollenkaan outoa, että se on selvinnyt kuvauksista näin suvereenisti. Siilillä on nimittäin oma Instagram-tili, johon omistajat postaavat Tiun toilailuja ja siilimäisiä juttuja tasaisen epätasaisesti.
”Tiun IG on meille hauska harrastus”, Ada sanoo. ”On ollut tosi kiva huomata, että ihmisiä ilahduttaa hyvänmielen sisältö somessa.”
Ilahduta itseäsi ja seuraa Tiun menoa Instagramissa »