Talomestari on pihapiirin hyvis
Talomestarit tuntevat asukkaiden arjen ja huolehtivat siitä, että SATOn vuokra-asunnoissa kaikki toimii niin kuin pitää. Monipuolisessa työnkuvassa yhdistyvät käytännön osaaminen, ongelmanratkaisukyky sekä auttamisen ilo, ja juuri siksi Kim, Mikko ja Sami viihtyvät työssään niin hyvin.
SATOn toimisto Helsingin Käpylässä heräilee lokakuiseen aamuun, kun talomestarit Kim Rautio, Mikko Rantanen ja Sami Perälä istahtavat aamukahvin äärelle juttelemaan työstään. Kukin heistä on päätynyt taloon varsin erilaisen urapolun kautta ja huomannut pian olevansa juuri oikeassa paikassa.
Rakennusalalta uransa aloittanut Mikko päätyi SATOon reilut pari vuotta sitten ja yllättyi työn monipuolisuudesta: ”Luulin, että talomestarin työ olisi harjan varressa nojailemista, johon kyllästyisin nopeasti. Mutta tämähän on kaikkea muuta kuin yksitoikkoista ja olen viihtynyt todella hyvin”.
Samoihin aikoihin kesätalomestarina aloittaneella Kimillä on tutkinto ja työkokemusta kiinteistöhuoltoalalta, ja Sami tuli taloon vuonna 2021 sähköasentajan hommista.
Minkälainen on talomestarin työpäivä?
Tavallisesti talomestareiden työpäivä alkaa taukotuvalta aamukahdeksalta.
”Taukotuvat ovat talomestareiden omia toimistoja. Vaihdamme siellä kuulumisia työkavereiden kanssa, syömme lounasta ja hoidamme tietokonehommia”, Mikko sanoo.
”Aamulla käyn ensin läpi laskut, tarkistan saapuneet vikailmoitukset ja päivän asuntotarkastukset. Sitten suuntaan kentälle”, Kim luettelee.
Talomestarin työpäivän sisältö vaihtelee esimerkiksi oman työskentelyalueen ja vuodenajan mukaan.
”Tyypillisiä työtehtäviä ovat muuttotarkastukset sekä pienet korjaukset, kuten bideesuihkun vaihdot. Näin syksyllä tulee paljon ilmoituksia asunnon lämpötilasta. Isot remonttitilaukset taas ovat minun alueellani aika harvinaisia”, sanoo Kim, joka huolehtii uudehkoista kotitaloista Vantaan Keimolanmäessä ja Kivistössä.
”Minulla taas on päinvastoin: tilasin juuri yksi päivä kolme isoa remonttia”, naurahtaa viime vuosituhannella rakennetusta Pikku Huopalahdesta vastaava Mikko.
Martinlaaksossa ja Pähkinärinteessä työskentelevä Sami muistuttaa, ettei talomestarin päivä aina etene suunnitelmien mukaan: ”Yksi puhelinsoitto voi mullistaa aikataulun. Kun jossain on vaikkapa vesivuoto, se vaatii välitöntä reagointia. Tilannetta pitää ryhtyä selvittämään ja saada kuivatus pikaisesti paikalle.”
”Talomestarit työskentelevät arkisin toimistotyöaikaan, eikä heidän tehtäviinsä kuulu päivystystä.”
Miksi työ vie mennessään?
Kun talomestareilta kysyy, mikä tekee työstä mielenkiintoista, vastaus tulee kuin yhdestä suusta: työ on todella monipuolista, eikä kahta samanlaista päivää ole.
”Meidän työnkuva sisältää koko paketin, ja mukana on paljon sellaista mitä kiinteistöhuoltoon ei yleensä kuulu”, Sami sanoo.
Talomestareilla on erilaisia vahvuuksia ja se näkyy usein työnkuvassa.
”Meillä on mahdollisuus tehdä asioita itse, oman osaamisen mukaan. Maalasin esimerkiksi äskettäin yhden kylppärin ja tein vesivahinkokorjauksia. Mitä vaan uskaltaa lähteä tekemään ja opettelemaan, täällä siihen on mahdollisuus”, Mikko kertoo.
”Ja tämähän on aika vapaata työtä. Kunhan hommat hoituu ajallaan, voit itse päättää aikataulusi ja päiväsi kulun”, Sami lisää.
Kim iloitsee siitä, että talomestarit pääsevät kehittämään osaamistaan erilaisissa koulutuksissa: “Minä saan esimerkiksi sprinklerinhoitajakoulutuksen ensi viikolla.”
SATO työnantajana saa muutenkin kiitosta talomestareilta.
“Työterveyshuolto toimii ja esihenkilölle on helppo puhua ihan mistä tahansa”, sanoo Mikko ja jatkaa:
“Minulla on ollut alusta asti sellainen fiiils, etten halua lähteä minnekään, koska työntekijöistä pidetään täällä niin hyvää huolta.”
Minkälainen on hyvä talomestari?
Talomestarin tärkeimpinä ominaisuuksina miehet pitävät ongelmanratkaisukykyä ja halua oppia uutta.
”Ei tarvitse osata kaikesta kaikkea, mutta on hyvä olla halukas oppimaan ja hallita palasia eri osa-alueilta, jotta osaa lähteä selvittämään asioita”, sanoo Sami.
Myös huolellisuutta tarvitaan.
”Kun tekee rutiinihommia, voi helposti tulla kiusaus vain vilkaista asiat. Mutta jos kerran unohtaa tarkistaa jonkun mittarin, siitä voi seurata ongelmia”, Mikko toteaa.
”Ja hyvät hermot ja paineensietokyky ovat tässä työssä valttia, sillä niiden ansiosta on helpompi pysyä rauhallisena kiireisessä tai haastavassa tilanteessa”, Kim pohtii.
Sosiaaliset taidot ja kielitaito auttavat puolestaan asiakaskohtaamisissa.
”Englantia tarvitsee viikoittain, ja kaikki muukin kielitaito on eduksi”, Sami sanoo. ”Mutta enkulla ja suomella pärjää hyvin, ja heikompikin kielitaito kehittyy, kun kieltä käyttää jatkuvasti työssään”, muistuttaa Mikko.
Mikä työssä palkitsee?
Asukkaiden kohtaaminen on talomestarin työn ytimessä ja mieluista kaikille kolmelle.
”Hyvistä palautteista tulee aina hyvä mieli,” Mikko kertoo ja jatkaa: ”Kun avaan tukkeutuneen lavuaarin, se on minulle pieni juttu mutta asiakkaalle iso helpotus arkeen.”
“Ja usein vaihdetaan keikan ohessa muutama sana tai heitetään huulta. Se tuo iloa päivään molemmin puolin”, Sami lisää.
Asukkaiden luottamus tuntuu erityisen hyvältä: “Me ollaan niitä hyviksiä, jotka tulevat korjaamaan ja auttamaan”, Mikko sanoo.
“Ihmiset moikkailevat, kun ajamme ohi, ja tulee vähän sellainen folk hero -fiilis, kuin olisi pikkukylän sankari.”
Työssä saa nähdä elämää monelta kantilta, ja joskus talomestarit huomaavat, että asukas tarvitsee tukea arkeen.
“Jos huomaamme, ettei asukkaalla mene hyvin, olemme yhteydessä SATOn asumisneuvojaan, joka auttaa hankkimaan tarvittavaa apua” Mikko kertoo.
Työn merkityksellisyys tiivistyykin pieniin, arkisiin kohtaamisiin. “Tulee hyvä fiilis, kun voi oikeasti auttaa”, Mikko sanoo.
Kaveria ei jätetä
Talomestareiden porukka on moniosaava ja lämminhenkinen tiimi, jossa kaikki auttavat toisiaan ja nauru raikaa usein.
”Aina voi pyytää apua ja aina joku osaa auttaa tai ainakin ohjata oikean henkilön pakeille”, Kim kehuu.
”Meitä on täällä joka lähtöön, eri aloilta ja erilaisissa elämäntilanteissa”, Mikko kertoo.
Kimin mukaan yhteishenki on vahva.
”Tämä on rento porukka, jossa työkaveria tuetaan mielellään”, hän kertoo ja jatkaa: ”Pyrimme käymään kerran viikossa yhdessä lounaalla ja pitämään myös sillä tavalla tiimihenkeä yllä”.
Tämän sisällön on kirjoittanut ihminen, joka on käyttänyt apunaan generatiivista tekoälyä.