SATOlla 1,5 miljoonan euron maalämpöinvestointi Reimarlassa: Yli 170 vuokra-asuntoa kaukolämmöstä maalämpöön

20.9.2022

SATO Oyj
Lehdistötiedote 20.9.2022 klo 11.55

SATO siirtyy kaukolämmöstä maalämpöön Reimarlan asuinalueella Helsingissä. Reimarlan maalämpöprojekti on SATOlle merkittävä investointi ja laajuudeltaan ainutlaatuinen jopa koko Suomen mittakaavassa.

SATOlla on Reimarlassa kokonainen kortteli vuokra-asuntoja sekä 60- että 90-luvulla rakennetuissa taloissa. Peruskorjausten yhteydessä yhteensä yhdeksän talon ja 171 asunnon lämmitysmuodoksi muutetaan maalämpö entisen kaukolämmön sijaan.

– Maalämpöprojektimme alkoi vuonna 2020 ja koko alueen osalta valmista tulee vuonna 2023. Asuntomäärä on todella iso, joten Suomenkin mittakaavassa puhutaan ainutlaatuisesta projektista, kertoo SATOn tekninen johtaja Jari Kanervo.

Reimarlan tonttien koko on yhteensä noin kaksi hehtaaria, eli lähes kolmen jalkapallokentän kokoinen. Tonttikoon lisäksi myös alueelle tehty investointi on merkittävä, noin 1,5 miljoonaa euroa.

Kanervo johtaa SATOn teknistä elinkaaritiimiä, jonka vastuulla on taloihin liittyvät projektit niin energiasta talotekniikkaan kuin peruskorjauksiinkin. Kanervo on itse työskennellyt maalämmön parissa vuodesta 2006 ja on seurannut markkinaa tarkasti jo viidentoista vuoden ajan.

– Olen erittäin ylpeä tekemästämme muutoksesta Reimarlan alueella. Tämä on yksi, mutta merkittävä osa vastuullisuustyötämme ja auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme päästä hiilineutraaliksi käytön osalta vuoteen 2030 mennessä, Kanervo sanoo.

Reimarlassa 40 lämpökaivoa tuottaa päästövapaata energiaa

Maalämpöä käyttämällä saadaan tuotettua täysin päästövapaata energiaa tehokkaasti. Yksi kolmannes kiinteistöjen käyttämästä lämmitysenergiasta on ostettua, hiilivapaata sähköä ja loput ovat maalämpökaivoista lähtöisin olevaa lämpöenergiaa.

Energiatehokkuudesta kuvaavasti kertoo se, että maalämmöllä Reimarlan alueen yhdeksän taloa lämpenevät nyt samalla energiamäärällä, joka aiemmin käytettiin pelkästään kolmen talon lämmitykseen.

Alueelle on porattu lämpökaivoja yli kaksitoista kilometriä.

– Reimarlaan on tehty noin 40 peruskallioon porattua lämpökaivoa, joista kukin imee lämpöä noin 300 metrin syvyydeltä ja 20 metrin verran kaivon ympäröivältä alueelta, kuvailee Kanervo.

Maalämpö on ympäristöä kuormittamaton lämmönlähde

Vastuullisena vuokranantajana ja rakennuttajana SATO tutkii aina uudis- ja peruskorjauskohteiden yhteydessä mahdollisuudet käyttää maalämpöä. Vuoden 2022 loppuun mennessä SATO on saanut noin 20 kiinteistöä lämpöpumppujen pariin.

– Aina maalämmön käyttö ei onnistu. Esimerkiksi Helsingin alue on hieman haasteellisempi, kun maan alla on paljon varattua tilaa, kuten huolto- ja metrotunneleita. Myös pohjaveden ottamoalueet ovat yleisesti porauskiellossa, Kanervo kertoo.

Maalämmön käyttö on yksi SATOn keinoista kulkea kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Maalämmön avulla energiankulutus saadaan tippumaan ensin kolmasosaan aiemmasta ja kun viimeinen osa on päästötöntä, niin ollaan ympäristön ja energiankulutuksen osalta hyvässä tilanteessa.

– Näinä päivinä saavutamme aika huikean virstanpylvään, kun SATOn viimeinen fossiilista lämmitysenergiaa käyttävä kiinteistö siirretään maalämpöön ja näin SATOlla ei ole enää käytössään yhtään fossiiliseen lämmitysenergiaan sidottua kohdetta, Kanervo sanoo.

FAKTABOKSI

  • Maalämpö on lämpöpumppuun perustuva lämmitysjärjestelmä, joka hyödyntää maaperään varastoitunutta auringon säteilemää energiaa. Maalämpöpumppu käyttää sähköä lämmön siirtämiseksi maaperästä lämmitettävään kohteeseen.
  • Maalämmön etuna muihin lämpöpumppujärjestelmiin on se, että suuren massansa takia maaperä pysyy tasalämpöisenä ympäri vuoden, ja toimii esimerkiksi kovilla pakkasilla ongelmitta.
  • Lämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin jääkaappi tai pakastin. Järjestelmä toimii kumpaan suuntaan tahansa: viilennystarpeen ilmaantuessa sisätiloissa voidaan lämpöä ohjata maaperään. Kesäaikaan maahan sidottu lämpö lisää järjestelmän kapasiteettia talviaikaan, eli viilennystarpeen vaihtuessa lämmitystarpeeksi on maaperällä enemmän varaa jäähtyä.
  • Maalämpökaivo ottaa lämpönsä peruskalliosta, johon imeytyy auringosta peräisin olevaa lämpöä. Syvällä peruskalliossa lämpötila on vuoden ympäri aika lailla saman lämpöistä, noin viisi asteista. Maalämpöpumpun avulla lämpöä pumpataan peruskalliosta kiinteistön lämmitykseen. Kun koteja on tarve viilentää, hukkalämpö ohjataan varastoon maaperään ja taas vastaavasti kylmempinä aikoina maahan sitoutunutta lämpöä käytetään talojen lämmittämiseen.

Lisätietoja:

SATO Oyj, Jari Kanervo, tekninen johtaja
Puh. 044 555 1111, jari.kanervo@sato.fi