SATO Oyj:n Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2023: Vuokra-asuntojen kysyntä kasvussa pääkaupunkiseudulla

11.5.2023

SATO Oyj, Osavuosikatsaus 11.05.2023 klo 9.00

SATO Oyj:n Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2023

Yhteenveto ajalta 1.1.–31.3.2023 (1.1.–31.3.2022)

  • Taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli 95,0 % (94,6).
  • Liikevaihto oli 70,9 milj. € (74,7).
  • Nettovuokratuotto oli 40,8 milj. € (44,4).
  • Tulos ennen veroja oli -32,1 milj. € (106,8).
  • Tulokseen sisältyvä realisoitumaton sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli -46,9 milj. € (82,6).
  • Asuntoinvestoinnit olivat 46,2 milj. € (23,7).
  • Sijoitettu pääoma katsauskauden lopussa oli 4 822,4 milj. € (4 593,7).
  • Sijoitetun pääoman tuotto oli -1,4 % (10,4).
  • Oma pääoma oli 2 453,6 milj. € (2 417.1), 43,34 €/osake (42,70).
  • Osakekohtainen tulos oli -0,46 € (1,50).
  • Asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 135 vuokra-asuntoa (0) ja 0 omistusasuntoa (0) sekä 0 JoustoKotia (0).
  • Rakenteilla on 1 192 vuokra-asuntoa (1 100) ja 0 omistusasuntoa (0) sekä 0 JoustoKotia (52).
  • SATOlle valmistui helmikuussa 135 vuokra-asuntoa 16-kerroksiseen tornitaloon Espoon Vermonniittyyn.
  • Haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta SATO on onnistunut parantamaan vuokrausastetta.

Toimitusjohtaja Antti Aarnio:

– Saimme 14.4.2023 päätökseen Venäjän asuntoliiketoiminnan myynnin. SATO on toiminut Pietarissa vuodesta 2007 lähtien ja yhtiön omistuksessa on ollut 522 vuokra-asuntoa. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikusta SATOn tulokseen.
– SATOlle myönnettiin tammikuussa 2023 Great Place To Work® -sertifikaatti ja sijoituimme Suomen Parhaat työpaikat -listauksessa sijalle kymmenen suurten yritysten sarjassa. Olen erittäin ylpeä ja kiitollinen tästä tunnustuksesta, sillä olemme tehneet koko organisaatiossa pitkäjänteisesti työtä SATOn kulttuurin kehittämiseksi. Satolaisista yhteensä 85 % kokee, että SATO on kokonaisuudessaan todella hyvä työpaikka.
– Teimme viime syksynä päätöksen, että emme toistaiseksi aloita uusia investointeja. Päätöksemme taustalla oli rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon voimakas kustannusnousu sekä rahoituksen kallistuminen, kun samaan aikaan vuokrakehitys pysyi maltillisena markkinatilanteesta johtuen.
– SATOlle valmistui helmikuussa 135 uutta vuokra-asuntoa Espoon Vermonniittyyn.
– Katsauskaudella 1.1.−31.3.2023 SATOn vuokrausaste parani edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 95,0 % (94,6). SATOn vuokra-asuntojen kysyntä on elpynyt koronapandemian jälkeen keväästä 2022 lähtien. Ukrainan sodan seurauksena alkanut taloudellinen epävarmuus sekä kuluttajahintojen ja korkojen nousu heijastuu osittain vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun.
– Edelleen korkealla tasolla pysynyt uudisasuntotuotanto on pitänyt kilpailutilanteen hyvistä vuokralaisista kireänä kasvukeskuksissa. Kilpailutilanteesta johtuen ylläpidon nousseita kustannuksia ei ole voitu siirtää täysimääräisesti asuntojen vuokriin.
– Koska inflaatio ja korot näyttävät pysyvän korkealla pidempään kuin on oletettu, kiinteistöjen tuottovaatimuksiin voi kohdistua nousupainetta. Tällä voi olla vaikutusta jatkossa sijoitusomaisuuden käypiin arvoihin.
– Haluan kiittää satolaisia hyvästä työstä asukkaidemme asumisviihtyvyyden ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi.

Toimintaympäristö

SATOn toimintaympäristöön katsauskaudella vaikuttivat Ukrainan sota, inflaatiosta johtunut kustannusten nousu ja korkealla tasolla pysynyt vuokra-asuntotarjonta.

Ukrainan sodasta johtuneen energian hintojen voimakkaan nousun takia Suomen talous ajautui taantumaan loppuvuonna 2022. Vaikka energiakriisiltä vältyttiin, on talouden vire pysynyt heikkona pitkittyneen inflaation ja korkeiden korkojen seurauksena. Vuoden vaihteen jälkeen energian hinnat ovat alentuneet ja inflaatio on hieman heikentynyt, mutta pohjainflaatio on sitkeästi pysynyt korkealla tasolla ja tämän vuoksi keskuspankit ovat jatkaneet korkoja kiristävää politiikkaansa. Kuluttajien luottamus on pysynyt matalalla tasolla ja se heijastuu varovaisuutena kulutuksessa. Suomen Pankin 17.3. laatiman ennusteen mukaan talouskasvu jatkuu hyvin heikkona vuonna 2023 ja kääntyy lievään kasvuun vuonna 2024. Työllisyysasteen nousu taittuu talouskasvun pysähtymisen seurauksena, mutta sen ei oleteta heikkenevän. Suomen Pankin ennusteen mukaan vuonna 2023 inflaatio on 4,6 % ja palautuu alle 2 %:iin vuonna 2024.

Taloudellinen epävarmuus, korkea korkotaso ja elinkustannusten nousu ovat vaikuttaneet asuntokauppojen lukumääriin. Alkuvuonna sekä uusien että vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat olleet poikkeuksellisen matalalla tasolla. Ennätysalhainen kysyntä vaikuttaa voimakkaasti myös asuntorakentamisen aloitusmääriin. Rakennusteollisuus RT arvioi 29.3. julkaistun ennusteen mukaan uusien aloitusten supistuvan tänä vuonna lähes kolmanneksella noin 27 000 asuntoon. Kuitenkin vuonna 2021 ja alkuvuonna 2022 aloitetut hankkeet pitävät uudisasuntotarjonnan korkealla tasolla pääkaupunkiseudulla vielä vuoden 2023 ajan. Kilpailu hyvistä vuokralaisista pysyy kireänä sekä vuokrankorotukset maltillisena. Inflaation johdosta kohonnut kustannustaso luo kuitenkin paineita vuokrankorotuksille tulevaisuudessa.

Vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien lisääntyessä erityisesti onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa. SATO panostaa voimakkaasti läsnäoloon asiakkaiden lähellä sekä digitaalisiin palveluihin.

Hyvän työllisyystilanteen jatkuessa muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin on kiihtynyt. Helsingin seudun saama muuttovoitto vuoden 2022 aikana oli 17 420 henkilöä, mikä oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2000-luvun suurin väestömäärä. Tämä heijastuu vuokra-asuntojen kysyntään kasvukeskuksissa. Taloudellinen epävarmuus, asuntolainojen korkojen nousu samaan aikaan energian ja muiden kustannusten kallistuessa vaikuttaa myös osittain vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun. Vuokra-asuntoa vaihtoehtona saattaa pohtia nyt myös osa omistusasuntoa etsivistä.

Vuokra-asunnoille kasvukeskuksissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä on kysyntää. Kaupungistumiskehitys jatkuu ja tiivis kaupunkimainen asuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella kasvattaa yhä suosiotaan Suomessa. Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku jatkavat voimakasta kasvuaan samalla, kun Tilastokeskus ennustaa väestönkehityksen koko maassa kääntyvän laskuun vuonna 2031. Pääkaupunkiseudun ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä yli 200 000 uudella asukkaalla. Jo lähes 80 % pääkaupunkiseudun asukkaista asuu 1–2 henkilön kotitalouksissa, ja pienten kotitalouksien määrä kasvaa edelleen. Maahanmuuttajien osuuden ennakoidaan kasvavan pääkaupunkiseudulla nykyisestä 17 %:sta 25 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Vanheneva väestö siirtyy kasvukeskuksien palveluiden piiriin ja asumiselta odotetaan yhä enemmän palveluita. Väestörakenteen muutos ja omistusasuntojen hintakehitys luovat vakaan pohjan vuokra-asuntojen kysynnälle erityisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

KATSAUSKAUSI 1.1.–31.3.2023 (1.1.–31.3.2022)

Liikevaihto ja tulos

Tammi-maaliskuussa 2023 konsernin liikevaihto oli 70,9 miljoonaa euroa (74,7).

Liikevoitto oli -17,1 miljoonaa euroa (117,9). Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 29,8 miljoonaa euroa (35,3). Realisoitumaton tulosvaikutteinen käyvän arvon muutos oli -46,9 miljoonaa euroa (82,6).

Nettorahoituskulut olivat yhteensä -15,0 miljoonaa euroa (-11,1).

Tulos ennen veroja oli -32,1 miljoonaa euroa (106,8). Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli tammi-maaliskuussa 1,7 miljoonaa euroa (25,8).

Osakekohtainen tulos oli -0,46 euroa (1,50).

Taloudellinen asema ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli maaliskuun lopussa yhteensä 5 369,5 miljoonaa euroa (5 183,0). Oma pääoma oli 2 453,6 miljoonaa euroa (2 417,1). Osakekohtainen oma pääoma oli 43,34 euroa (42,70).

Konsernin omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 45,7 % (46,6). Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 130,0 miljoonaa euroa ja luototusaste oli maaliskuun lopussa 41,6 % (41,9).

Konsernin oman pääoman tuotto oli vuositasolle suhteutettuna -4,2 % (14,3). Sijoitetun pääoman tuotto oli -1,4 % (10,4).

Korollinen vieras pääoma oli maaliskuun lopussa 2 368,8 miljoonaa euroa (2 176,6), josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 2 233,3 miljoonaa euroa (2 008,3). Lainakannan keskikorko oli 2,6 % (1,8). Nettorahoituskulut olivat yhteensä -15,0 miljoonaa euroa (-11,1).

Korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli -3,1 miljoonaa euroa (16,9).

Reaalivakuudettoman rahoituksen osuus oli 90,0 % (83,5) kaikista lainoista. Reaalivakuudesta vapaan omaisuuden osuus oli maaliskuun lopussa 89,7 % koko taseesta (88,1).

Asuntoliiketoiminta

Asuntoliiketoimintaamme kuuluu vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla.

Vuokratuotot olivat 70,9 miljoonaa euroa (74,7). Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 95,0 % (94,6) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 25,3 % (26,2).

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,99 euroa/m2/kk (17,44).

Asuntojen nettovuokratuotto oli 40,8 miljoonaa euroa (44,4).

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 31.3.2023 yhteensä 25 389 asuntoa (26 771). Katsauskaudella valmistui 135 vuokra-asuntoa (0). Realisoituja vuokra-asuntoja oli 3.  

Käypä arvo

Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli maaliskuun lopussa yhteensä 5 044,8 miljoonaa euroa (5 129,1). Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden investoinnit ja realisoinnit, oli 0,7 miljoonaa euroa (96,3).

Arava- ja korkotukilainoilla rahoitettujen kohteiden käypä arvo tuottoarvomenetelmää käyttäen olisi noin 294 miljoonaa euroa korkeampi kuin nykyinen arvo.

Maaliskuun lopussa asuntojen arvosta noin 87 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 12 % Tampereella ja Turussa sekä noin 1 % Pietarissa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATOn investoinnit 2000-luvulla vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin ovat yhteensä yli 3 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.

Asuntoinvestoinnit olivat 46,2 miljoonaa euroa (23,7). Katsauskauden investoinneista 86,9 % kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 59,4 %. Suomessa oli 31.3.2023 lisäksi sitovia hankintasopimuksia 86,2 miljoonan euron arvosta (131,3).

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 3 (7). Yhteisarvoltaan nämä olivat 0,5 miljoonaa euroa (2,6).

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli maaliskuun lopussa 48,1 miljoonaa euroa (42,7). Maaliskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 0,0 miljoonaa euroa (0,0).

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 1 400 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Suomessa valmistui 135 vuokra-asuntoa (0) ja 0 omistusasuntoa (0) sekä 0 JoustoKotia (0). Rakenteilla oli 31.3.2023 yhteensä 1 192 vuokra-asuntoa (1 100) ja 0 omistusasuntoa (0) sekä 0 JoustoKotia (52).

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 7,0 miljoonaa euroa (5,2).

Pietarissa SATOlla oli maaliskuun lopussa yhteensä 522 asuntoa (522). Pietarissa vuokra-asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 85,5 % (98,2). Investoinnit Venäjälle aloitettiin vuonna 2007. Viimeinen investointipäätös tehtiin vuonna 2013 ja kohde valmistui vuonna 2016. Ukrainan sodan alettua SATO teki periaatepäätöksen irtautua Venäjän liiketoiminnasta. SATO sai 14.4.2023 päätökseen Venäjän asuntoliiketoiminnan myynnin eikä SATOlla enää ole toimintaa Venäjällä.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli maaliskuun lopussa 329 henkilöä (322), joista vakituisessa työsuhteessa oli 301 (295). Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 324 henkilöä (321).

Varsinainen yhtiökokous 23.3.2023

SATO Oyj:n hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi edelleen Erik Selinin. Hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi Esa Lager, Tarja Pääkkönen, Sharam Rahi, Johannus (Hans) Spikker ja Timo Stenius.

Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Deloitte Oy. Deloitte Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulee toimimaan Aleksi Martamo, KHT.

Yhtiökokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen 31.12.2022. Yhtiökokous päätti, että SATO ei jaa osinkoa 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta.

Hallituksen järjestäytyminen

Järjestäytymiskokouksessaan 23.3.2023 yhtiön hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Esa Lagerin.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Erik Selinin sekä jäseniksi Tarja Pääkkösen ja Johannus (Hans) Spikkerin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

SATO sai 14.4.2023 päätökseen Venäjän asuntoliiketoiminnan myynnin. SATO on toiminut Pietarissa vuodesta 2007 lähtien ja yhtiön omistuksessa on ollut 522 vuokra-asuntoa. Järjestelyllä ei ole merkittävää vaikusta SATOn tulokseen.

Rakentamisen markkinatilanteen johdosta yhtiö on käynnistänyt toukokuussa muutosneuvottelut Investoinnit-liiketoiminnan organisaatiossa. 

Laura Laamanen on nimitetty SATO Oyj:n kaupalliseksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 11.5.2023 alkaen.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. SATOn liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit sekä rahoitusriskit.

Ukrainan sota on lähiajan toimintaympäristöön vaikuttava riski, jonka kestoa ja vaikutusta Suomen talouteen on vaikea arvioida.  Sota on voimakkaimmin vaikuttanut energian, ruuan ja materiaalien hintoihin sekä toimitusketjuihin. Voimakkaasti kohonneet hinnat ovat johtaneet nopeaan korkotason nousuun. Hintatason nousu voi hidastaa talouskasvua, nostaa edelleen merkittävästi korkotasoa, vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien ostovoimaan sekä kykyyn suoriutua velvoitteistaan. Tällaisella talouden tai toiminnan heikentymisellä voi olla haitallinen vaikutus SATOn omistamien kiinteistöjen taloudelliseen tulokseen tai toimintaan, rahoituskustannuksiin tai arvoon.

Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin sekä kysynnän ja tarjonnan muutoksiin. Markkinariski voi kasvattaa vuokra-asuntojen tarjonnan kysyntää suuremmaksi. Tästä seuraa vuokra-asuntojen tyhjäkäyntiä sekä painetta vuokratason tasaantumiseen tai laskuun erityisesti vanhassa asuntokannassa.

Asuntomarkkinan heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti SATOn asuntokannan markkina-arvoon. SATO on kirkastetun strategiansa mukaisesti keskittynyt sijoituksissaan kasvukeskuksiin sekä kunnostamaan ja korjaamaan olemassa olevaa asuntokantaa ja siten varmistamaan asuntojen vuokrattavuuden ja arvon kehityksen.

Viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen ja siten SATOn liiketoimintaan. SATO seuraa ja ennakoi näitä sekä tuo esiin haitalliseksi katsomansa sääntelyn vaikutuksia.

Rahoitusriskien hallintaa ohjaa konsernin rahoituspolitiikka. Rahoitukseen liittyvän riskienhallinnan periaatteemme on määritetty SATOn hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Keskeisimpiä rahoitusriskejämme ovat maksuvalmius-, jälleenrahoitus- ja korkoriski. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitsemme hajauttamalla velkasalkkumme rahoituslähteitä ja maturiteettia sekä pitämällä riittäviä maksuvalmiusreservejä luottolimiittien ja muiden pitkäaikaisten rahoitussitoumusten muodossa. Yhtiö on vuonna 2019 perustanut 1,5 miljardin euron EMTN (Euro Medium Term Notes) -ohjelman, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen yhteensä 1 050,0 miljoonan euron määräiset joukkovelkakirjalainat.

SATOn maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä käytetään muun muassa kassavaroja, pankkitililimiittiä, 700 miljoonan euron sitovia luottolimiittejä sekä 400 miljoonan euron yritystodistusohjelmaa. Maksuvalmiusreservien määrää kasvatetaan rahoitustarpeiden kasvaessa. Tavoitteenamme on pitää aina tulevan 12 kuukauden rahoitusvaade katettuna sitovin sopimuksin.

Vaihtuvakorkoiset lainat muodostavat korkoriskin, jota hallitsemme tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhdetta joko kiinteäkorkoisilla velkajärjestelyillä tai korkojohdannaisilla. Rahoituspolitiikan mukaisesti tavoitteemme on pitää velkasalkusta yli
60 % kiinteäkorkoisena mukaan lukien korkojohdannaiset. Katsauskauden päättyessä kiinteäkorkoisen velan osuus suojaukset huomioiden oli 68,6 % (pois lukien lyhytaikaiset velat).

Laajempi kuvaus riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla konsernin vuoden 2022 vuosikertomuksessa ja internetsivuilla www.sato.fi.

Näkymät

Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kuluttajien luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys, kilpailutilanne sekä korkotaso.

Ukrainan sodasta johtuneen energian hintojen voimakkaan nousun takia Suomen talous ajautui taantumaan loppuvuonna 2022. Vaikka energiakriisiltä vältyttiin, on talouden vire pysynyt heikkona pitkittyneen inflaation ja korkeiden korkojen seurauksena. Vuoden vaihteen jälkeen energian hinnat ovat alentuneet ja inflaatio on hieman heikentynyt, mutta pohjainflaatio on sitkeästi pysynyt korkealla tasolla ja tämän vuoksi keskuspankit ovat jatkaneet korkoja kiristävää politiikkaansa. Kuluttajien luottamus on pysynyt matalalla tasolla ja se heijastuu varovaisuutena kulutuksessa. Suomen Pankin 17.3. laatiman ennusteen mukaan talouskasvu jatkuu hyvin heikkona vuonna 2023 ja kääntyy lievään kasvuun vuonna 2024. Työllisyysasteen nousu taittuu talouskasvun pysähtymisen seurauksena, mutta sen ei oleteta heikkenevän. Suomen Pankin ennusteen mukaan vuonna 2023 inflaatio on 4,6 % ja palautuu alle 2 %:iin vuonna 2024.

Taloudellinen epävarmuus, korkea korkotaso ja elinkustannusten nousu ovat vaikuttaneet asuntokauppojen lukumääriin. Alkuvuonna sekä uusien että vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat olleet poikkeuksellisen matalalla tasolla. Ennätysalhainen kysyntä vaikuttaa voimakkaasti myös asuntorakentamisen aloitusmääriin. Rakennusteollisuus RT arvioi 29.3. julkaistun ennusteen mukaan uusien aloitusten supistuvan tänä vuonna lähes kolmanneksella noin 27 000 asuntoon. Kuitenkin vuonna 2021 ja alkuvuonna 2022 aloitetut hankkeet pitävät uudisasuntotarjonnan korkealla tasolla pääkaupunkiseudulla vielä vuoden 2023 ajan. Kilpailu hyvistä vuokralaisista pysyy kireänä sekä vuokrankorotukset maltillisena. Inflaation johdosta kohonnut kustannustaso luo kuitenkin paineita vuokrankorotuksille tulevaisuudessa. Vähenevä vuokra-asuntojen tarjonta parantaa jatkossa vuokrausastetta sekä mahdollisuuksia korottaa hintoja muuttuneita kustannuksia vastaavalla tavalla.

Vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien lisääntyessä erityisesti onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa. SATO panostaa voimakkaasti läsnäoloon asiakkaiden lähellä sekä digitaalisiin palveluihin.

Hyvän työllisyystilanteen jatkuessa muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin on kiihtynyt. Helsingin seudun saama muuttovoitto vuoden 2022 aikana oli 17 420 henkilöä, mikä oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 2000-luvun suurin väestömäärä. Tämä heijastuu vuokra-asuntojen kysyntään kasvukeskuksissa. Taloudellinen epävarmuus, asuntolainojen korkojen nousu samaan aikaan energian ja muiden kustannusten kallistuessa vaikuttaa myös osittain vuokra-asuntojen kysynnän kasvuun. Vuokra-asuntoa vaihtoehtona saattaa pohtia nyt myös osa omistusasuntoa etsivistä.

Enemmistöomistajansa toimintamallin mukaisesti SATO Oyj ei julkista ohjeistusta vuoden 2023 tuloksesta. Balder Finska Otas AB:n emoyhtiö on Tukholman pörssissä noteerattu Fastighets AB Balder.

SATO Oyj:n osakkeenomistajat 31.3.2023

Lisätietoja
Toimitusjohtaja Antti Aarnio, p. 0201 34 4200
Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226
www.sato.fi

LIITTEET

Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2023
Osavuosikatsaus esitysmateriaali 1.1.–31.3.2023

JAKELU
NASDAQ Helsinki Oy, Euronext Dublin, keskeiset tiedotusvälineet, www.sato.fi

SATO Oyj on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

SATOn tavoitteena on tarjota erinomainen asiakaskokemus ja kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot kaupungissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Edistämme kestävää kehitystä ja toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. SATO investoi kannattavasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kasvatamme omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2022 oli 291,2 miljoonaa euroa, liikevoitto 198,9 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 151,9 miljoonaa euroa. SATOn _sijoituskiinteistöjen arvo on noin 5 miljardia euroa. www.sato.fi.

Liitteet