Vuoden asukas on utelias Mikko
Elämänkokemus, itsenäisyys ja kiinnostus kotitalon yhteisöllisyyttä kohtaan pitävät SATOn vuoden 2024 asukkaan Mikko Kostiaisen liikkeessä. Tervetuloa kahvittelemaan Mikon kanssa Mellunmäkeen!
Palvelupäällikkö Ari Suhosella on kakku kummassakin kainalossa ja kukkapuskakin tarttis saada napattua SATOtalolta matkaan. Arin nenä osoittaa juhlakauteen sopivasti kohti Korvatunturinpolkua, joskaan tonttuja ei olla nyt menossa kakuttamaan, vaan Kostiaisen Mikko ja Mikon naapurit.
”Mikko on meidän tämän vuoden asukas, ja syystä”, Ari toteaa painokkaasti: ”Hän on erinomainen naapuri Korvatunturinpolun senioritalon asukkaille, pitää huolta talosta ja sen ympäristöstä ja on myös minulle arvokas apu palvelupäällikön arjessa.”
SATO on valinnut vuoden asukkaan vuodesta 2005 ja hyvä naapuruus on kaikkia valittuja yhdistävä asia.
”Meidän vuokra-asunnot ovat pääsääntöisesti isojen kaupunkien kerrostalokoteja, joissa hyvä naapuruus on tosi arvokas asia. Jo se, että asukkaat moikkaavat toisiaan tai vaihtavat sanan tai kaksi, luo turvallisuuden tunnetta ja fiiliksen siitä, että tämä on meidän kotitalo”, Ari kertoo.
”Vuoden asukkaille yhteisöllisyyden luominen tuntuu tulevan ihan luonnostaan, niin kuin Mikollekin”, Ari lisää: ”Korvatunturinpolun seniorit ovat jo valmiiksi vahva yhteisö, mutta Mikko onnistuu lisäämään silti talon hyvää henkeä lupsakalla toimeliaisuudellaan.”
Lupsakkuuden salaisuus
Kakut on katettu, kaffet kaadettu kupposiin ja iloinen puheensorina täyttää kerhotilan Mellunmäessä. Päivänsankari istuu muikeana sylissään vuoden asukkaan plakaatti. Kerrohan, Mikko, minkälainen mies oikein olet?
”Jaa-a, luonnehtisin itseäni sellaisena elämää ja ympäristöä seuraavana henkilönä. Keski-Suomesta olen kotoisin ja asunut Lahdessa, Espoossa, muutaman vuoden ulkomaillakin ja nyt kaksitoista vuotta täällä Korvatunturinpolulla.”
Leena-puolison poismenon jälkeen Mikko on asunut itsekseen. ”Leena on monissa muistoissa mielessäni ja mukanani”, Mikko toteaa. ”Meidän pojat asuvat täällä Itä-Helsingin suunnalla, ja tämä meidän talon porukka pitää huolta, että täällä ei joudu yksin olemaan.”
Perintötila Kuhmoisissa pitää seniorin liikkeellä ja ulkoiltuakin tulee säännöllisesti. ”Ei minulla sen kummempia harrastuksia ole. Tämä eläkkeellä olo on sellaista, että voi tulla ja mennä ja järjestää oman aikataulun kenenkään muun sitä häiritsemättä”, turvallisuusalalla uransa tehnyt mies myhäilee.
Erakoitumista vastaan
Minkälaisia vinkkejä Mikolla on sellaisille SATOn asukkaille, jotka kaipaavat lisää yhteisöllisyyttä omaan pihapiiriinsä?
”Etenkin nuoremmille ihmisille sanoisin, että tulkaa näkyville aina kuin mahdollista. Älkää erakoituko, vaan osallistukaa rohkeasti talon tapahtumiin! Yhteisöllisyydelle on aina tarvetta.”
Palvelupäällikkö Ari komppaa: ”Rohkeasti vain esille, ja meihin satolaisiinkin voi ottaa yhteyttä ja miettiä tapoja saada naapurit mukaan toimintaan. Kotitalosi palvelupäällikköön saat yhteyden helposti esimerkiksi OmaSATOn kautta.”
Vaikka joskus yhteisöllisyyttä on vaikea saada syttymään, voi se toisaalta leimahtaa yhdenkin ihmisen ponnistuksista. Vastikään Tampereen Tarjanteenkadulla saatiin taloon elämää yhden asukkaan aloitteesta. Lue lisää Tampereen meiningistä alta.
Korvatunturinpolulla porukka kokoontuu yhteiskuvaan SATOn oma kuvaajan Emmi Kaukelinin kameran eteen. Emmi ehti kuvaamisen välissä napata palan kaikkien kehumaa kakkua ja jutustella asukkaiden kanssa: ”Oikein lämminhenkinen tunnelma ja mukavia ihmisiä”, Emmi hymyilee myöhemmin: ”Olen sanonut sen ennenkin ja sanonpa uudestaan: Seniorit best!”