Kierrätysintoilijan vinkit: ”Tee jätteiden lajittelusta helppoa – siitä tulee hyvä mieli!”
Julkaistu
7.2.2018
Kirjoittaja
Mari Suonto
Kuvat
Lauri Hannus
SATOn Heinjoenpolku 2:ssa asuvalle Tiina Heinolle kierrättämisestä on tullut näppärä rutiini, josta saa myös hyvän mielen.
Tiina Heinon keittiön lajittelukaapissa kaikella on paikkansa. Ylähyllyn kahteen tyhjään karkkilaatikkoon on eroteltu metalliroska kuten tyhjät ruokatölkit ja alumiinivuoat. Niiden vieressä on oma laari paperiroskalle. Alahyllyn muovisankoihin päätyvät biojäte, tyhjät kartonkipakkaukset sekä sekajäte. Niiden vieressä seisovaan kaupan kestokassiin Heino lajittelee kierrätettävät muovit.
”Vien muovit kauppareissulla marketin muovinkierrätykseen”, Heino kertoo. ”Kun muovit tiivistää hyvin ja pinoaa samanlaiset pakkaukset päällekkäin, kassi täyttyy vain parin viikon välein.”
Sekajätteen keräämiseen riittää Heinon taloudessa nykyisin vain pieni leipäpussi, niin suuri osa roskasta päätyy kierrätettäviin materiaaleihin.
Heinon mukaan kierrättäminen ei vaadi suurta panostusta, vain pienen alkusysäyksen.
”Kun tekee kaikelle oman paikan samaan kaappiin, kierrättämistä ei tarvitse juuri ajatella. 11- ja 14-vuotiaat lapsenikin osaavat lajitella roskat.”
Jos jokainen tekee osansa, maailma ei huku roskaan
Jätteiden lajittelu on Heinolle yksi tapa tehdä omasta kuluttamisesta vähemmän kuormittavaa planeetalle.
”Maailmahan hukkuu muuten roskaan. Muovia esimerkiksi kertyy kamalasti ihan tavallisessa arjessa. Itse kerään roskia kadultakin, kun olen ulkoiluttamassa koiraa. Se kyllä välillä hävettää lapsiani, mutta minulle on tärkeää tietää, että olen tehnyt oman osani ympäristön hyväksi”, Heino kertoo.
Lopulta jätteiden lajittelu on pieni vaiva, mutta tuo hyvää fiilistä arkeen.
”Se vaatii vain hieman viitseliäisyyttä, että taittelee kartongit ja tiivistää metallipurkit ja muovit. Minulle kierrättämisestä tulee hyvä mieli!”
SATO helpottaa kierrättämistä
SATO kehittää vuokrakohteidensa keittiöiden ja jätehuoneiden toimivuutta, jotta kierrättäminen olisi asukkaille mahdollisimman helppoa.
”Vuonna 2017 tehtiin useita jätehuoneiden kunnostusprojekteja: ratkottiin yhdessä huollon, jäteyhtiöiden ja asukkaiden kanssa, miten lajittelua voidaan parantaa. Tähän satsataan myös vuonna 2018,” kertoo SATOn vastuullisuusasioihin erikoistunut projektiasiantuntija Laura Nurmi.
”Kehitämme muun muassa opasteita ja kylttejä ymmärrettäväksi – myös eri kulttuureista tuleville.”
Asukkailta on myös kerätty palautetta ja ehdotuksia jätehuollon parantamiseksi SATOn yli 200 vastaajan Pulssi-asiakaspaneelikyselyllä. Pienetkin jutut, kuten astioiden järjestys, vaikuttavat jätepisteiden toimivuuteen. Erään taloyhtiön jätepisteelle vietiin portaat, kun huomattiin, että roskia vievät usein lapset, jotka eivät yletä korkeisiin jäteastioihin.
Jatkuvan kehitystyön lisäksi SATO kehittää kumppaniensa kanssa myös uusia keinoja, joilla lajittelusta tehdään tehdä lajittelusta kätevää jo kotona. Esimerkiksi yhdessä HSY:n kanssa toteutettavassa Biorent-hankkeessa pyritään tehostamaan biojätteen lajittelua ja pienentämään ruokahävikkiä vuokra-asunnoissa.
”Hankkeessa testataan ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja. SATOn peruskorjattavassa kohteessa Raudikkokuja 5:ssä Vantaalla esimerkiksi asennetaan kaikkiin keittiöihin värikoodatut jäteastiat, joiden värit vastaavat jätepisteen astioita.”
Nurmen mukaan olennaista on saada asukkaat näkemään kierrättämisen merkitys.
”Tietoisuuden lisääminen on tosi tärkeää. Lajitteluhan ei ole rakettitiedettä, pitää vain saada ihmiset innostumaan.”
Aloita kierrättäminen Tiina Heinon vinkeillä:
- Tee lajittelusta itsellesi helppoa
Fiksun lajittelupisteen järjestäminen keittiön kaappiin kannattaa, eikä vie aikaa tai rahaa.
”Kun eri jätteille on paikka samassa kaapissa, lajittelu on helppoa eikä sen miettimiseen tarvitse käyttää aikaa. Kaapin järjestelyyn ei mennyt yhtään rahaakaan: kaikki roska-astiani ovat joko vanhoja karkkilaatikoita, kaupan kestokasseja tai ostettu eurolla kierrätyskeskuksesta,” Heino sanoo.
- Vie roskat tarpeeksi usein
Roskien viemisestä kannattaa tehdä vaikkapa aamurutiini. Kun jätteitä ei kerry röykkiöittäin, pysyy lajittelupiste siistinä ja helppokäyttöisenä.
”Biojätteen vien melkein päivittäin, ettei se pääse haisemaan. Muoviroskat harvemmin, sillä kun kassin tiivistää, sinne mahtuvat monen viikon roskat,” sanoo Heino.
- Katso, mitä ostat
Paras tapa hillitä jätteiden määrää on Heinon mukaan ostaa harkitusti.
”Mieti jo kaupassa, mitä tuot kotiin ja tarvitsetko sitä”, Heino vinkkaa. ”Itse olen hiljattain liittynyt myös sosiaalisen median keskusteluryhmään, jossa jaetaan vinkkejä jätteiden vähentämiseen ja uusiokäyttöön.”
Tiesitkö?
- Suomessa tuotetaan vuosittain 2,4–2,8 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä eli suurin piirtein 500 kiloa jokaista suomalaista kohden.
- Vuonna 2015 jätteestä kierrätettiin hyötykäyttöön noin 40 %, käytettiin energiana 49 % ja vietiin kaatopaikalle 11 %. Vuosikymmen sitten kaatopaikalle päätyi vielä lähes 60 % jätteestä.
- Erityisesti jätteen polttaminen energiaksi on kasvanut, kierrättäminen puolestaan ei ole lisääntynyt samassa määrin. Suomen kierrätystavoitteen saavuttamista pidetään epätodennäköisenä ilman lisätoimia.
Lähteet: Tilastokeskus, ymparisto.fi