Julkaistu
2.11.2020
Kirjoittaja
Eini Henriksson
Kuvat
SATO
Hyvä nyrkkisääntö biojätteen kierrättämiseen on, että valtaosa kodin keittiön jätteistä kuuluu biojäteroskikseen.
Laita biojätteeseen:
HSY:n jäteopas on kätevä apuri, jos mietityttää, mikä kuuluu biojätteeseen ja mikä ei.
Biojätettä ei saa kipata kotitalon jäteastiaan sellaisenaan, vaan se täytyy kerätä kotona maatuvaan pussiin tai muuhun pakkaukseen.
Erillisiä biojätepusseja ei ole suinkaan välttämätöntä ostaa.
Maatuvan jätteen keräämiseen sopivia pakkauksia löytyy monesta kodista jo valmiiksi. Biojätteen pakkaukseksi kelpaavat esimerkiksi:
”Biojätteelle sopiva pussi kannattaa tarkistaa oman asuinpaikan mukaan, sillä jätteen jatkokäsittelytavat vaihtelevat hieman eri puolilla Suomea”, muistuttaa SATOn vastuullisuusasiantuntija Tiina Lehti.
Valtaosa SATOkodeista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, joissa voi käyttää kaupasta saatavia biohajoavasta muovista valmistettuja pusseja, mutta ei tavallisia muovipusseja. Sen sijaan esimerkiksi Oulussa ja Keravalla voi käyttää myös tavallisia muovipusseja.
Osa kokee biojätteen kierrättämisen hankalana, sillä maatuva jäte on kosteampaa kuin kodin muut jätteet.
Repeilevät ja haisevat biojätepussit saa vältettyä parilla yksinkertaisella vinkillä.
”Ruoantähteistä kannattaa valuttaa pois ylimääriset nesteet, jotta ne eivät heti kastele biojätepussia. Myös käytetyn talouspaperin tai tyhjän kanamunakennon palasia voi laittaa pussin pohjalle imemään kosteutta”, vinkkaa Tiina.
Hajuhaittoja on helpointa ehkäistä viemällä roskat riittävän usein ja pitää biojäteastia puhtaana. Myös ruokasoodan ripottelu roska-astian pohjalle voi auttaa hillitsemään hajua.