Vain kuusi prosenttia suomalaisista on googlannut naapurinsa

1.10.2019

Suomen suurimpiin vuokrakotien tarjoajiin kuuluva SATO tutki, millaisia naapureita suomalaiset ovat toisilleen. Eniten naapurustonsa edustajia googlaavat nuoret ja yli 80 000 euroa tienaavat.

Ajatus suomalaisista hiljaisena ja sisäänpäin kääntyneenä kansana ei pidä paikkaansa ainakaan naapurisuhteissa. Suomalaisista 84 prosenttia nimittäin tervehtii naapuriaan. Tämä selvisi, kun vuokrakotien tarjoaja SATO kysyi aiheesta.

– Naapureiden kohtaaminen ei jää vain tervehtimiseen, sillä yli puolet suomalaisista (61 %) vaihtaa naapureidensa kanssa kuulumisia heidät nähdessään. Tämä on mielestämme hyvä uutinen, sillä se lisää myös asumisviihtyvyyttä, SATOn asuntoliiketoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Antti Asteljoki sanoo.

Osa ihmisistä on muita kiinnostuneempi pihapiirinsä tai kotikatunsa asukkaista, sillä kuusi prosenttia suomalasista on googlannut naapurinsa. Kaikkein ahkerimpia googlaajia ovat 16–24-vuotiaat, joista 10 prosenttia on etsinyt verkosta tietoa naapurustonsa jäsenistä. Naapureitaan googlaa muita ahkerammin (11 %) myös suurimman tuloluokan, eli yli 80 000 euroa vuodessa tienaavien joukko.

Epäsiisteys ja ovien paiskominen ärsyttävät

Pelkkää auvoa naapuruus ei kuitenkaan ole. Suomalaisille alkusyksystä tehdyssä kyselytutkimuksessa selvisi, kuinka lähistöllä asuvissa ärsyttävät jos jonkinlaiset asiat. Kaikkein eniten kanssaeläjissä häiritsee yleisten alueiden ja tilojen roskaaminen sekä jätekatoksen epäsiisteys ja väärinkäyttö.

Mikä naapurissasi ärsyttää?

Yleisten alueiden ja tilojen roskaaminen 17 %
Jätekatoksen epäsiisteys ja väärinkäyttö 17 %
Naapuri kyylää 14 %
Ovien paiskominen 14 %
Naapuri ei tervehdi 14 %
Riitelyn äänet 14 %
Tupakointi parvekkeella 14 %
Rappukäytävässä meluaminen 13 %
Tupakointi pihalla 11 %
Musisointi tai muu äänekäs harrastus 11 %
Television katselu tai musiikin kuuntelu 10 %
Lapsen mekastaminen 10 %

Lähde: Digitaalisen Median Tutkimus, Dagmar 2019

Eniten naapureistaan ärsyyntyvät 25–34-vuotiaat, vähiten 55–69-vuotiaat. Suomalaisista 42 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, ettei kanssaeläjissä ärsytä mikään.

Suurin osa ei puutu naapureidensa käyttäytymiseen

Naapureiden häiritsevää käytöstä ei kuitenkaan vai katsota läpi sormien, vaan joskus siihen myös puututaan. Kahdeksan prosenttia suomalaisista on ollut aiheen tiimoilta yhteydessä isännöitsijään, ja seitsemän prosenttia on käynyt soittamassa naapurin ovikelloa ja sanonut häiritsevästä asiasta suoraan. Oman ja viereisen asunnon välistä seinää, kattoa tai lattiaa myöntää hakanneensa neljä prosenttia ihmisistä. Naapurin häiritsevän käyttäytymisen vuoksi on jouduttu myös soittamaan hätänumeroon (4 %). Suurin osa suomalaisista (76 %) ei kuitenkaan ole puuttunut naapureidensa käyttäytymiseen.

SATO yhtenä Suomen suurimmista vuokranantajista on lähtenyt edistämään positiivista naapuruutta tarjoamalla työkaluja hyvän naapuruuden ylläpitämiseen.

– Haastamme tänä syksynä kaikki suomalaiset olemaan parempia naapureita toisilleen, Asteljoki sanoo.

Tutkimus toteutettiin osana markkinointitoimisto Dagmarin kuukausittaista Digitaalisen Median Tutkimusta. Tutkimuskysymyksiin vastasi 1000 suomalaista. Otos edustaa 16–69-vuotiasta suomenkielistä väestöä manner-Suomessa.

Lisätietoja:

SATO Oyj
Miia Eloranta, markkinointi- ja viestintäjohtaja, p. 050 441 4221