SATO Oyj:n Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2022: SATOn tulos pysyi vakaalla tasolla haastavassa markkinaympäristössä

12.5.2022

SATO Oyj, Osavuosikatsaus 12.5.2022 klo 9.00

Yhteenveto ajalta 1.1.–31.3.2022 (1.1.–31.3.2021)

  • Taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli 94,6 % (94,8).
  • Liikevaihto oli 74,7 milj. € (74,0).
  • Nettovuokratuotto oli 44,4 milj. € (44,9).
  • Tulos ennen veroja oli 106,8 milj. € (56,2).
  • Tulokseen sisältyvä sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos oli 82,6 milj. € (31,6).
  • Asuntoinvestoinnit olivat 23,7 milj. € (16,9).
  • Sijoitettu pääoma katsauskauden lopussa oli 4 593,7 milj. € (4 379,8).
  • Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,4 % (6,1).
  • Oma pääoma oli 2 417,1 milj. € (2 179,0), 42,70 €/osake (38,49).
  • Osakekohtainen tulos oli 1,50 € (0,79).
  • Vuokra-asuntoja hankittiin ja valmistui yhteensä 0 asuntoa (0).
  • Rakenteilla on 1 100 (561) uutta vuokra-asuntoa, 0 omistusasuntoa (71) ja 52 JoustoKotia (0).

Toimitusjohtaja Antti Aarnio:

– Katsauskaudella SATOn vuokrausaste oli 94,6 % (94,8). Erityisesti pääkaupunkiseudulla korkealla tasolla pysynyt asuntotarjonta on pitänyt kilpailutilanteen vuokranantajien kesken kireänä. SATO panostaa voimakkaasti läsnäoloon omistamillaan kiinteistöillä ja asiakkaiden henkilökohtaiseen palvelun kehittämiseen.
– Ennätysvilkas rakentaminen osoittaa lieviä hiljenemisen merkkejä. Tilastokeskuksen mukaan myönnettyjen rakennuslupien määrä marras-tammikuussa laski 15 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna
– Ukrainan sota on lisännyt talouden kehitykseen liittyvää epävarmuutta. Ukrainan sodan vaikutukset liittyvät erityisesti energian sekä materiaalien hintojen voimakkaaseen nousuun sekä inflaation kiihtymiseen.
– SATOn Talomestari-malli on käytössä koko laajuudessa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. SATO pyrkii Talomestari-mallilla parantamaan asiakaspalvelua asukkaiden arjessa.
– Helmikuussa alkoi noin 1,5 vuotta kestävä peruskorjaus Helsingin Kalliossa Castréninkadulla sijaitsevassa kerrostalossa. SATO korjaa omistamiaan kiinteistöjä elinkaariperiaatteen mukaisesti ja peruskorjausten yhteydessä parannetaan myös kiinteistöjen energiatehokkuutta. Tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen noin 30 %:lla aikaisempaan verrattuna.
– Katsauskauden jälkeiset tapahtumat: SATO myi 2 009 vuokra-asuntoa pääasiassa Lahden, Jyväskylän ja Oulun alueilta Heimstadenille. Myynti toteuttaa SATOn strategiaa, jonka mukaisesti yhtiö keskittää asuntoinvestoinnit pääkaupunkiseudulle ja sen työssäkäyntialueelle pääradan varteen sekä Tampereelle ja Turkuun ja niiden ympäristökuntiin.
– Haluan kiittää satolaisia hyvästä työstä asukkaidemme asumisviihtyvyyden ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi.

Toimintaympäristö

SATOn toimintaympäristöön katsauskaudella vaikuttivat Ukrainan sota, inflaation kiihtyminen sekä erityisesti pääkaupunkiseudulla korkealla tasolla pysynyt vuokra-asuntotarjonta.

Alkuvuonna koronarajoitusten poistuessa talouskasvu oli ripeää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa lisäsi taloudellisen ympäristön epävakaita näkymiä. Suurimmat vaikutukset ovat liittyneet energian sekä materiaalien hintojen voimakkaaseen nousuun ja toimitusketjujen haasteisiin, jotka olivat nähtävissä jo loppuvuonna 2021. Suomen Pankin 11.3.2022 laatiman analyysin mukaan Ukrainan sota lisää epävarmuutta talouden kehitykseen ja heikentää talouskasvua. Analyysin mukaan Suomen talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna 0,5–2 %:iin. Epävarmuuden seurauksena kuluttajien luottamus on heikentynyt voimakkaasti. Tilastokeskuksen 28.3.2022 julkistaman luottamusindikaattorin mukaan odotukset kuluttajan omasta ja varsinkin Suomen taloudesta olivat hyvin pessimistiset.

Inflaatio on jatkanut kiihtymistään alkuvuonna 2022. Eurostatin 1.4.2022 julkistamien ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio maaliskuussa oli 7,5 % ja Suomessa 5,6 %. Eniten hintoja on nostanut energian hinnan kallistuminen, mikä on kiihtynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan. Inflaation kiihtyminen on nostanut yleistä korkotasoa, ja keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaansa hillitäkseen hintojen nousua. FED toteutti ensimmäisen ohjauskoron noston maaliskuussa ja EKP ilmoitti vähentävänsä arvopapereiden osto-ohjelmaa. Aiemmin ennustetusta poiketen inflaation oletetaan pysyvän korkealla tasolla vuoden 2022 aikana.

Korkealla pysynyt asuntotarjonta erityisesti pääkaupunkiseudulla on pitänyt kilpailun hyvistä vuokralaisista kireänä ja se näkyi katsauskaudella SATOn liiketoiminnassa taloudellisen vuokrausasteen heikkenemisenä sekä keskimääräisten vuokrien lievänä alentumisena verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pandemian aiheuttamien rajoitusten purkautuessa ja palvelualan työllisyyden parantuessa kysyntä keskustan asuntoihin alkoi kuitenkin kasvaa katsauskauden lopussa. Pitkään jatkunut ennätysvilkas rakentaminen on alkanut osoittaa lieviä hiljenemisen merkkejä. Tilastokeskuksen mukaan myönnettyjen rakennuslupien määrä marras-tammikuussa laski 15 % viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Talouden epävarmuudesta huolimatta vuokra-asunnoille on kysyntää ja kaupungistumiskehitys jatkuu edelleen. Tiivis kaupunkimainen asuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella kasvattaa yhä suosiotaan Suomessa. Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku jatkavat voimakasta kasvuaan samalla, kun Tilastokeskus ennustaa väestönkehityksen koko maassa kääntyvän laskuun vuonna 2031. Pääkaupunkiseudun ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä yli 200 000 uudella asukkaalla. Jo lähes 80 % pääkaupunkiseudun asukkaista asuu 1–2 hengen kotitalouksissa, ja pienten kotitalouksien määrä kasvaa edelleen. Maahanmuuttajien osuuden ennakoidaan kasvavan pääkaupunkiseudulla nykyisestä 17 %:sta 25 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Vanheneva väestö siirtyy kasvukeskuksien palveluiden piiriin ja asumiselta odotetaan yhä enemmän palveluita.

Väestörakenteen muutos ja omistusasuntojen hintakehitys luovat vakaan pohjan vuokra-asuntojen kysynnälle erityisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Asuntojen reaalihinnat laskevat kasvukeskusten ulkopuolella, jolloin näiltä alueilta tuleville omistusasunnon hankinta kasvukeskuksista on entistä haasteellisempaa.

KATSAUSKAUSI 1.1.–31.3.2022(1.1.–31.3.2021)

Liikevaihto ja tulos

Tammi-maaliskuussa 2022 konsernin liikevaihto oli 74,7 miljoonaa euroa (74,0).

Liikevoitto oli 117,9 miljoonaa euroa (67,9). Liikevoitto ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta oli 35,3 miljoonaa euroa (36,3). Käyvän arvon muutos oli 82,6 miljoonaa euroa (31,6).

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -11,1 miljoonaa euroa (-11,8).

Tulos ennen veroja oli 106,8 miljoonaa euroa (56,2). Liiketoiminnan operatiivinen kassavirta (kassaperusteinen tulos verojen jälkeen ilman käyvän arvon muutosta) oli tammi-maaliskuussa 25,8 miljoonaa euroa (21,3).

Osakekohtainen tulos oli 1,50 euroa (0,79).

Taloudellinen asema ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli maaliskuun lopussa yhteensä 5 183,0 miljoonaa euroa (4 972,6). Oma pääoma oli 2 417,1 miljoonaa euroa (2 179,0). Osakekohtainen oma pääoma oli 42,70 euroa (38,49).

Konsernin omavaraisuusaste oli maaliskuun lopussa 46,6 % (43,8). Uutta pitkäaikaista rahoitusta nostettiin 0,0 miljoonaa euroa ja luototusaste oli maaliskuun lopussa 41,9 % (43,4).

Konsernin oman pääoman tuotto oli vuositasolle suhteutettuna 14,3 % (8,2). Sijoitetun pääoman tuotto oli 10,4 % (6,1).

Korollinen vieras pääoma oli maaliskuun lopussa 2 176,6 miljoonaa euroa (2 200,9), josta markkinaehtoisten lainojen määrä oli 2 008,3 miljoonaa euroa (1 995,1). Lainakannan keskikorko oli 1,8 % (1,8). Nettorahoituskulut olivat yhteensä -11,1 miljoonaa euroa
(-11,8).

Korkosuojausten markkina-arvon muutosten laskennallinen vaikutus omaan pääomaan oli 16,9 miljoonaa euroa (6,8).

Reaalivakuudettoman rahoituksen osuus oli 83,5 % (82,5) kaikista lainoista. Reaalivakuudesta vapaan omaisuuden osuus oli maaliskuun lopussa 88,1 % (84,1) koko taseesta.

Asuntoliiketoiminta

Asuntoliiketoimintaamme kuuluu vuokraus, asiakaspalvelu, elinkaarihallinta ja ylläpito. Tehokkaalla vuokraustoiminnalla ja digitaalisilla palveluilla varmistetaan asunnontarvitsijoille nopea asunnon hankinta ja konsernille vakaasti kehittyvä kassavirta. Laadukkaalla ylläpitotoiminnalla varmistamme asumisviihtyvyyden, asuntojen kunnon ja arvon säilymisen. Palvelemme asiakasta asumisen arjessa asiakaslähtöisellä palveluorganisaatiolla.

Vuokratuotot olivat 74,7 miljoonaa euroa (74,0). Asuntojen taloudellinen vuokrausaste Suomessa oli keskimäärin 94,6 % (94,8) ja vuokra-asuntojen ulkoinen vaihtuvuus 26,2 % (31,6).

SATOn vuokra-asuntojen keskineliövuokrat Suomessa olivat katsauskauden lopussa 17,44 euroa/m2/kk (17,50).

Asuntojen nettovuokratuotto oli 44,4 miljoonaa euroa (44,9).

Sijoituskiinteistöt

SATOn omistuksessa oli 31.3.2022 yhteensä 26 771 asuntoa (26 714). Katsauskaudella valmistui 0 uutta vuokra-asuntoa (0). Realisoituja vuokra-asuntoja ja asukkaiden lunastamia osaomistusasuntoja oli 7.

Käypä arvo

Vuokra-asuntojen arvon kehityksellä on keskeinen merkitys SATOlle. Asunto-omaisuus on keskitetty alueille ja asuntokokoihin, joihin kohdistuvan vuokra-asuntokysynnän odotetaan pitkällä tähtäimellä kasvavan. Kiinteistöjen korjausten kohdistaminen perustuu elinkaarisuunnitelmiin ja korjaustarvemäärityksiin.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli maaliskuun lopussa yhteensä 5 129,1 miljoonaa euroa (4 804,5). Sijoituskiinteistöjen arvon muutos, johon sisältyy katsauskauden investoinnit ja realisoinnit, oli 96,3 miljoonaa euroa (51,0).

Maaliskuun lopussa asuntojen arvosta noin 83 % on pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella ja yhteensä noin 11 % Tampereella ja Turussa, 4 % Jyväskylässä ja Oulussa sekä noin 2 % Pietarissa.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Investointitoiminnalla hallinnoidaan asuntosalkkua ja luodaan edellytykset kasvulle. SATOn investoinnit 2000-luvulla vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin ovat yhteensä yli 3 miljardia euroa. SATO hankkii ja rakennuttaa omistukseensa sekä kokonaisia vuokrataloja että yksittäisiä vuokra-asuntoja. Kiinteistökehityksellä luodaan edellytykset SATOn uusien vuokra-asuntojen investoinneille Suomessa. Omistettujen vuokra-asuntojen vuokrattavuutta ja arvoa kehitetään peruskorjaustoiminnalla.

Investoinnit vuokra-asuntoihin olivat 23,7 miljoonaa euroa (16,9). Katsauskauden investoinneista 82,4 % kohdistui pääkaupunkiseudulle. Uudisasuntojen osuus investoinneista oli 66,3 %. Suomessa oli 31.3.2022 lisäksi sitovia hankintasopimuksia 131,3 miljoonan euron arvosta (76,8).

SATO korjaa omistamiaan kiinteistöjä elinkaariperiaatteen mukaisesti ja peruskorjausten yhteydessä parannetaan myös kiinteistöjen energiatehokkuutta. Tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen noin 30 %:lla aikaisempaan verrattuna. Helmikuussa alkoi noin 1,5 vuotta kestävä peruskorjaus Helsingin Kalliossa Castréninkadulla sijaitsevassa kerrostalossa. Peruskorjauksessa remontoidaan kokonaisuudessaan asuntojen keittiöt, kylpyhuoneet ja asuinhuoneet. Lisäksi mm. kiinteistön porrashuoneet maalataan, vesi- ja viemäriputkistot sekä sähköt ja taloautomaatio uusitaan. Kerrostalon painovoimainen ilmanvaihto muutetaan keskitetyksi tulo-poistoilmanvaihdoksi, jossa on lämmön talteenotto. Talon huoneistojakauma muuttuu ja peruskorjauksen jälkeen kerrostalossa on yhteensä 95 asuntoa, viisi asuntoa enemmän kuin ennen peruskorjausta. Rakennuksen julkisivut ja vesikate on kunnostettu jo aiemmin vuonna 2016.

Katsauskaudella peruskorjauksesta valmistui yhteensä 300 vuokra-asuntoa Helsingin Kontulassa ja Pihlajamäessä. Rakenteilla 31.3.2022 oli 382 peruskorjauksessa olevaa vuokra-asuntoa Helsingissä ja Vantaalla sekä 13 Turussa sijaitsevaa asuntoa, jotka muutetaan toimistotilasta asunnoksi.

Katsauskaudella vuokra-asuntoja realisoitiin Suomessa 7 (5). Yhteisarvoltaan nämä olivat 2,6 miljoonaa euroa (0,9).

Omistetun tonttivarannon kirjanpitoarvo oli maaliskuun lopussa 42,7 miljoonaa euroa (67,1). Maaliskuun loppuun mennessä hankittiin omistukseen uusia tontteja arvoltaan 0,0 miljoonaa euroa (4,4).

Oman asuntokannan tonteille on kehitteillä rakennusoikeutta noin 1 700 asuntoa varten. Näin pystytään hyödyntämään olemassa olevaa infrastruktuuria, tiivistämään kaupunkirakennetta ja siten tuomaan lisää asiakkaita palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Suomessa valmistui 0 vuokra-asuntoa (0) ja 0 omistusasuntoa (0) sekä 0 JoustoKotia (0). Rakenteilla oli 31.3.2022 yhteensä 1 100 vuokra-asuntoa (561) ja 0 omistusasuntoa (71) sekä 52 JoustoKotia (0). JoustoKoti on lyhytaikainen osaomistamisen malli, jossa asuntoon pääsee kiinni pienellä pääomalla ja jonka voi viiden vuoden osaomistusajan jälkeen lunastaa kokonaan itselleen.

Asuntojen korjaamiseen ja laadun parantamiseen käytettiin 16,3 miljoonaa euroa (14,0).

Pietarissa SATOlla oli maaliskuun lopussa yhteensä 522 asuntoa (533). Pietarissa vuokra-asuntojen taloudellinen vuokrausaste oli keskimäärin 98,2 % (95,0). SATO pidättäytyy uusista investointipäätöksistä Venäjällä. Pietarin asuntojen osuus SATOn käyvästä arvosta on 2 % ja osuus kaikista SATOn asunnoista on 2 %.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli maaliskuun lopussa 322 henkilöä (249), joista vakituisessa työsuhteessa oli 295 (234). Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä oli keskimäärin 321 henkilöä (244).

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2022

SATO Oyj:n hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi edelleen Erik Selinin. Hallituksen jäseninä jatkavat lisäksi Esa Lager, Tarja Pääkkönen, Sharam Rahi, Johannus (Hans) Spikker ja Timo Stenius.

Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Deloitte Oy. Deloitte Oy on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulee toimimaan Aleksi Martamo, KHT.

Yhtiökokous päätti vahvistaa tilinpäätöksen 31.12.2021 ja SATO Oyj jakaa 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta osinkona 0,50 euroa osakkeelta.

Hallituksen järjestäytyminen

Järjestäytymiskokouksessaan 24.3.2022 yhtiön hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen varapuheenjohtajaksi Esa Lagerin.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Erik Selinin sekä jäseniksi Tarja Pääkkösen ja Johannus (Hans) Spikkerin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

SATO-konserniyhtiöt allekirjoittivat 22.4.2022 sopimuksen 2 009 vuokra-asunnon myynnistä ruotsalaiselle kiinteistösijoittajalle Heimstadenille. Kauppa toteutui 25.4.2022. Kaupassa myydyt asunnot sijaitsevat Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Vihdissä ja Ylöjärvellä. Vuokrasopimukset siirtyvät kaupassa ostajalle sellaisenaan.

Myynti toteuttaa SATOn strategiaa, jonka mukaisesti yhtiö keskittää asuntoinvestoinnit pääkaupunkiseudulle ja sen työssäkäyntialueelle pääradan varteen sekä Tampereelle ja Turkuun ja niiden ympäristökuntiin. Myydyt kohteet sijaitsevat pääsääntöisesti strategian mukaisten kasvukeskusten ulkopuolella.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Riskienhallinnan avulla varmistetaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan ja niitä seurataan. SATOn liiketoiminnan merkittävimpiä riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit sekä rahoitusriskit.

Ukrainan sota on lähiajan toimintaympäristöön vaikuttava riski, jonka kestoa ja vaikutusta Suomen talouteen on vaikea arvioida.  Sota on voimakkaimmin vaikuttanut energian, ruuan ja materiaalien hintoihin sekä toimitusketjuihin. Energian, ruuan sekä kulutustavaroiden hintatason nousu voi hidastaa talouskasvua, nostaa merkittävästi korkotasoa, vaikuttaa negatiivisesti kuluttajien ostovoimaan sekä kykyyn suoriutua velvoitteistaan. Tällaisella talouden tai toiminnan heikentymisellä voi olla haitallinen vaikutus SATOn omistamien kiinteistöjen taloudelliseen tulokseen tai toimintaan, rahoituskustannuksiin tai arvoon.

Asuntojen vuokrauksen merkittävimmät riskit liittyvät suhdannevaihteluihin sekä kysynnän ja tarjonnan muutoksiin. Markkinariski voi kasvattaa vuokra-asuntojen tarjonnan kysyntää suuremmaksi. Tästä seuraa vuokra-asuntojen tyhjäkäyntiä sekä painetta vuokratason tasaantumiseen tai laskuun erityisesti vanhassa asuntokannassa.

Asuntomarkkinan heikentyminen voi vaikuttaa negatiivisesti SATOn asuntokannan markkina-arvoon. SATO on kirkastetun strategiansa mukaisesti keskittynyt sijoituksissaan kasvukeskuksiin sekä kunnostamaan ja korjaamaan olemassa olevaa asuntokantaa ja siten varmistamaan asuntojen vuokrattavuuden ja arvon kehityksen.

Viranomaissääntelyn ja lainsäädännön muutoksilla ja niihin liittyvällä epävarmuudella voi olla olennainen vaikutus investointiympäristön luotettavuuteen ja siten SATOn liiketoimintaan. SATO seuraa ja ennakoi näitä sekä tuo esiin haitalliseksi katsomansa sääntelyn vaikutuksia.

Rahoitusriskien hallintaa ohjaa konsernin rahoituspolitiikka. Rahoitukseen liittyvän riskienhallinnan periaatteemme on määritetty SATOn hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Keskeisimpiä rahoitusriskejämme ovat maksuvalmius-, jälleenrahoitus- ja korkoriski. Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskiä hallitsemme hajauttamalla velkasalkkumme rahoituslähteitä, maturiteettia sekä pitämällä riittäviä maksuvalmiusreservejä luottolimiittien ja muiden pitkäaikaisten rahoitussitoumusten muodossa. Yhtiö on vuonna 2019 perustanut 1,5 miljardin euron EMTN (Euro Medium Term Notes) -ohjelman, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen yhteensä 1 050,0 miljoonan euron määräiset joukkovelkakirjalainat.

SATOn maksuvalmiusriskin hallinnan välineinä käytetään muun muassa kassavaroja, pankkitililimiittiä, 700 miljoonan euron sitovia luottolimiittejä sekä 400 miljoonan euron yritystodistusohjelmaa. Maksuvalmiusreservien määrää kasvatetaan rahoitustarpeiden kasvaessa. Tavoitteenamme on pitää aina tulevan 12 kuukauden rahoitusvaade katettuna sitovin sopimuksin.

Vaihtuvakorkoiset lainat muodostavat korkoriskin, jota hallitsemme tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisen velan suhdetta joko kiinteäkorkoisilla velkajärjestelyillä tai korkojohdannaisilla. Rahoituspolitiikan mukaisesti tavoitteemme on pitää velkasalkusta yli
60 % kiinteäkorkoisena mukaan lukien korkojohdannaiset.

SATOlla on Pietarissa tällä hetkellä 522 asuntoa. Investoinnit Venäjälle on aloitettu vuonna 2007. Viimeinen investointipäätös on tehty vuonna 2013 ja kohde on valmistunut vuonna 2016. Pietarin liiketoiminnassa on liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä, mukaan lukien valuuttariski. Vieraassa valuutassa arvostettujen omaisuuserien konsolidoinnista konsernitilinpäätökseen syntyy myös translaatioriskiä, jonka suojausmahdollisuutta tarkastelemme rahoituspolitiikan mukaisesti. SATO pidättäytyy uusista investoinneista Venäjällä. Ukrainan sodan alettua yhtiö on selvittänyt mahdollisuuksia irtautua Venäjän liiketoiminnasta. Selvitysten perusteella nopea irtautuminen ei ole mahdollista, minkä vuoksi SATO jatkaa asuinhuoneistojen vuokrausta Pietarissa toistaiseksi. Venäjän toimintaympäristön odotetaan olevan erittäin epävarma pitkän ajan ja se saattaa aiheuttaa häiriöitä SATOn liiketoimintaan Venäjällä ja Venäjän liiketoimintaan liittyvien tahojen kanssa, voi vaikuttaa SATOn kykyyn suorittaa maksuja tavarantoimittajilleen, työntekijöilleen ja viranomaisille sekä saada asiakkailtaan maksuja, joilla voi siten olla olennaisen haitallinen vaikutus SATOn liiketoimintaan Venäjällä ja mikä voi jopa johtaa siihen, että SATO rajoittaa tai lopettaa toimintaansa Venäjällä ja Venäjään liittyvien tahojen kanssa pitkäksi aikaa. Ukrainan sodan pitkittyessä liiketoiminnan harjoittamisessa Venäjällä voi olla negatiivista vaikutusta yhtiön maineeseen ja se voi vaikeuttaa liiketoiminnan harjoittamista Suomessa tai heikentää yhtiön kykyä hankkia rahoitusta markkinoilta, ja sillä voi olla haitallinen vaikutus SATOn omistamien kiinteistöjen taloudelliseen tulokseen tai toimintaan, rahoituskustannuksiin tai arvoon.

Laajempi kuvaus riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla konsernin vuoden 2021 vuosikertomuksessa ja internetsivuilla www.sato.fi.

Näkymät

Toimintaympäristössä SATOn liiketoimintaan vaikuttavat voimakkaimmin kaupungistumiskehitys, kilpailutilanne, korkotaso, kuluttajien luottamus, ostovoiman kehitys, asuntojen vuokra- ja hintakehitys sekä asuntopoliittiset linjaukset. Helmikuussa alkanut Ukrainan sota ja sen seurauksena kiihtynyt inflaatio on tuonut paljon epävarmuustekijöitä taloudelliseen näkymään.

Alkuvuonna koronarajoitusten poistuessa talouskasvu oli ripeää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopussa muutti taloudellisen ympäristön näkymät. Suurimmat vaikutukset ovat liittyneet energian sekä materiaalien hintojen voimakkaaseen nousuun ja toimitusketjujen haasteisiin, jotka olivat nähtävissä jo loppuvuonna 2021. Suomen Pankin 11.3.2022 laatiman analyysin mukaan Ukrainan sota lisää epävarmuutta talouden kehitykseen ja heikentää talouskasvua. Analyysin mukaan Suomen talouskasvu hidastuu kuluvana vuonna 0,5–2 prosenttiin. Epävarmuuden seurauksena kuluttajien luottamus on heikentynyt voimakkaasti. Tilastokeskuksen 28.3.2022 julkistaman luottamusindikaattorin mukaan odotukset kuluttajan omasta ja varsinkin Suomen taloudesta olivat hyvin pessimistiset.

Inflaatio on jatkanut kiihtymistään alkuvuonna 2022. Eurostatin 1.4.2022 julkistamien ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio maaliskuussa oli 7,5 % ja Suomessa 5,6 %. Eniten hintoja on nostanut energian hinnan kallistuminen, mikä on kiihtynyt Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan. Inflaation kiihtyminen on nostanut yleistä korkotasoa, ja keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaansa hillitäkseen hintojen nousua. FED toteutti ensimmäisen ohjauskoron noston maaliskuussa ja EKP ilmoitti vähentävänsä arvopapereiden osto-ohjelmaa. Aiemmin ennustetusta poiketen inflaation oletetaan pysyvän korkealla tasolla vuoden 2022 aikana. Korkea inflaatio nostaa korkotasoa ja se kasvattaa SATOn rahoituskustannuksia. Runsas vuokra-asuntotarjonta rajoittaa inflaation myötä kohonneiden kustannusten siirtoa kokonaisuudessaan vuokriin.

Korkealla pysynyt asuntotarjonta erityisesti pääkaupunkiseudulla on pitänyt kilpailun hyvistä vuokralaisista kireänä. Pandemian aiheuttamien rajoitusten purkautuessa ja palvelualan työllisyyden parantuessa kiinnostus keskustan asuntoihin alkoi kuitenkin kasvaa katsauskauden lopussa. Pitkään jatkunut ennätysvilkas rakentaminen on alkanut osoittaa hiljenemisen merkkejä.

Vuokralaisten valinnan mahdollisuuksien lisääntyessä onnistunut asiakaskokemus on entistä tärkeämmässä roolissa. SATO panostaa voimakkaasti läsnäoloon asiakkaiden lähellä sekä digitaalisiin palveluihin.

SATO Oyj:n osakkeenomistajat 31.3.2022          

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Antti Aarnio, p. 0201 34 4200
Talousjohtaja Markku Honkasalo, p. 0201 34 4226
www.sato.fi

LIITTEET

Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2022
Osavuosikatsausesitysmateriaali 1.1.–31.3.2022

JAKELU
NASDAQ Helsinki Oy, Euronext Dublin, keskeiset tiedotusvälineet, www.sato.fi

SATO Oyj on vastuullisen vuokra-asumisen asiantuntija ja yksi Suomen suurimmista vuokranantajista. SATO omistaa noin 25 000 vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

SATOn tavoitteena on tarjota erinomainen asiakaskokemus ja kattavat vuokra-asumisen vaihtoehdot kaupungissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä. Edistämme kestävää kehitystä ja toimimme avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. SATO investoi kannattavasti, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Kasvatamme omaisuuden arvoa investoinnein ja realisoinnein sekä korjaustoiminnalla.

SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 298,3 miljoonaa euroa, liikevoitto 304,5 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 259,4 miljoonaa euroa. SATOn sijoituskiinteistöjen arvo on noin 5 miljardia euroa.

Liitteet