Tampere ja Turku uudistuvat ja tiivistyvät
Suomessa väestö keskittyy pääkaupunkiseudun lisäksi erityisesti Tampereen ja Turun seuduille. Kasvukeskuksiin tarvitaan paljon uusia koteja olemassa olevan infrastruktuurin piiriin. SATO kehittää asuinalueita yhdessä kaupunkien kanssa, niin että ne ovat viihtyisiä ja toimivia nyt ja vuosikymmenten päästä.
Kuvittele taantuva lähiö: rapistuvat 70-luvun talot, pihoilla ruostuvat leikkitelineet ja laaja parkkipaikka, jonka laidalla tönöttää pubi. Ja toisaalla entinen teollisuusalue: suljettuja tehtaita, tyhjentyneitä toimistoja ja kupruilevia katuja. Ensin ei ehkä tulisi ajatelleeksi, että kasvukeskuksissa tällaiset muuttuneet alueet ovat erittäin houkuttelevia kehityskohteita kaupungille, rakennusliikkeille, kiinteistösijoittajille ja muille toimijoille.
Isona vuokranantajana SATO tekee yhteistyötä kaupunkien kanssa, kun alueita kehitetään ja niihin suunnitellaan uutta asumista. Intressit ovat yhteiset: pitkäaikaisena kiinteistöjen omistajana SATO haluaa rakentaa viihtyisiä koteja ja kaupunginosia vuosikymmeniksi eteenpäin.
”Meille ei riitä, että uudet asunnot menevät vuokralle kerran, vaan niiden tulee olla houkuttelevia myös tulevaisuudessa”, SATOn investoinneista vastaava liiketoimintajohtaja Antti Aarnio sanoo.
Elinvoimaa täydennysrakentamisella
Noin 80 prosenttia SATOn kodeista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Lisäksi SATOlle tärkeitä strategisia alueita ovat Tampere ja Turku, joilla sijaitsee 13 prosenttia sen kiinteistöistä. Näissä kaupungeissa väestö kasvaa, ja asunnoille riittää kysyntää .
Olemassa olevan kaavan täydentäminen ja tiivistäminen on yleistyvä trendi kaupunkirakentamisessa. Täydennysrakentaminen on rakentamista kaupungissa rakennusten yhteyteen, lomaan tai lähistölle, esimerkiksi pysäköintialueille, sisäpihoille tai lisäkerroksiksi talojen päälle. Se on taloudellisesti tehokas keino tuoda kaupunkiin lisäasuntoja jo olemassa olevan kunnallistekniikan ja palvelujen piiriin.
Täydentäminen auttaa kaupunkeja myös saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteita, kun esimerkiksi lyhyet etäisyydet hillitsevät liikenteen päästöjä.
Kokonaan uusien alueiden avaamista yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle ei pidetä yhtä järkevänä, Maarit Tuomainen, SATOn kiinteistökehitysjohtaja sanoo:
”Täydennys- ja tiivistysrakentamisella kaupungit saavat lisää asuntoja olemassa olevan kunnallistekniikan ja palvelujen puitteissa. Taantuvista kaupunginosista voidaan muokata viihtyisiä ja toimivia, jolloin koko alueesta tulee vetovoimaisempi.”
Sijainti ja yhteydet ratkaisevat
Alueet, joihin kannattaa satsata, sijaitsevat tyypillisesti keskusta-alueiden liepeillä, julkisen liikenteen yhteyksien varrella. Tampereella tutkitaan ja kehitetään erityisesti Hervannan yliopistoaluetta.
Tällä hetkellä SATOn kohteista jo 40 prosenttia sijoittuu uuden pikaraitiotien vaikutusalueille.
”SATOn asuntokanta Tampereella on hieman vanhempi kuin Turussa, ja meillä on siellä paljon kehitysmahdollisuuksia omilla tonteilla. Väljästi rakennettuja lähiöitä on tunnistettu ja niiden elävöittämistä tutkitaan yhdessä kaupungin kanssa. Tällä hetkellä meillä on hankkeet käynnissä Näsijärven kupeessa Lentävänniemessä ja Hervannan valtaväylän varrella Turtolassa”, Tuomainen kertoo.
Turussa SATOlla ei ole yhtä paljon omistusta, mutta se on mukana tonttikilpailuissa ja neuvottelee kaupungin kanssa täydennys- ja tiivistyshankkeista. Erityisesti Linnakaupunki ja laajemmin koko muuttumassa oleva Turun sataman alue on sijainnillisesti kiinnostava useille tahoille. Samankaltaisia ovat Korppoolaismäki sataman tuntumassa ja Kupittaan kortteli juna-aseman ja ulkoilualueen välissä. Näillä alueilla SATOn viimeiset talot valmistuivat 2011 ja 2017.
Muunneltavuus on kestävyyttä
Kun alueita suunnitellaan kestämään aikaa, avainasia on joustavuus.
”Joustavassa kaupunkirakenteessa huomioidaan ihmisten liikkumisen, työnteon ja koko maailman muuttuminen. Kunpa 60- ja 70-luvuillakin olisi pohdittu tarkemmin talojen välisiä etäisyyksiä ja pysäköintialueiden sijainteja tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Nyt pähkäilemme jälkikäteen, onko näitä alueita mahdollista tiivistää järkevästi”, Antti Aarnio toteaa.
Seinät saattavat tulla kirjaimellisesti vastaan myös yksittäisten talojen peruskorjausten yhteydessä.
Vanhat pohjaratkaisut eivät aina taivu tarvittaviin muutoksiin, esimerkiksi kaksioiden laajentamiseen perheasunnoiksi. Uusia kohteita rakennettaessa tai vanhoja saneerattaessa SATO pyrkii siihen, että tiloista tehdään muunneltavia ja monipuolisia. Se tarkoittaa esimerkiksi kantavien seinien sijoittelua siten, että samasta kodista saadaan sopiva erilaisiin asumisen tarpeisiin. Näin tuetaan myös pitkäaikaista asumista alueella.
Asukkailla on paras tieto kotikulmien tarpeista
Uudet talot eivät automaattisesti nosta taantunutta lähiötä kukoistukseen, vaan palveluiden, julkisten tilojen ja ympäröivän alueen on kehityttävä asumisen rinnalla. Aarnio korostaa, että alueiden nykyisillä asukkailla ja toimijoilla on paras tieto tarpeista ja ongelmakohdista:
Paikallisten näkemystä tarvitaan toimivien asuinalueiden suunnittelussa.
”Esimerkiksi kaavasuunnitteluun osallistetaan ihmisiä monessa vaiheessa. Kun kaikki tahot tekevät yhteistyötä, on mahdollisuus saada monia kannattavia investointeja alueelle.”
Vuonna 2050 Tampere ja Turku ovat todennäköisesti vilkkaita ja nykyistä tiheämmin asuttuja kaupunkeja, joissa liikkuminen on tehokasta ja välimatkat lyhyitä. Kaupunkien omaleimaisuus ja tunnelma ovat kuitenkin säilyneet. Tamperelaiset huikkailevat moroja ja turkulaiset kyselevät kaffel ihan niin kuin ennenkin, mutta he asuvat älykodeissa ja käyttävät enemmän asumisen palveluja. Tällaisiakin tulevaisuudenkuvia SATOlla ajatellaan, kun tarkastellaan kehitettäviä kortteleita.
”Ei ole syytä uskoa, että nykyiset asumisen trendit olisivat se lopullinen viisastenkivi. Ehkä avokeittiöitä tullaan katsomaan tulevaisuudessa päätä pudistellen, kun ne tuntuvat niin 2010-lukulaisilta. Mieltymykset ja suuntaukset muuttuvat, siksikin joustavuus tärkeää”, Aarnio summaa.