Esteetön kerrostalo: sujuvampaa arkea jokaiselle asukkaalle

Maalaisjärkisiä valintoja ja toisaalta tarkastikin viranomaissäädeltyjä tapoja toteuttaa rakennettua ympäristöä - esteettömyydellä tähdätään siihen, että arki on sujuvaa kaikille asukkaillemme. Mutta miten tämä käytännössä toteutetaan SATO-vuokrakotien yhteisissä tiloissa ja piha-alueilla? Entä mitä tehdä, jos oma toimintakyky muuttuu ja tähän asti sopiva vuokra-asunto ei enää vastaakaan arjen tarpeisiin?

Esteettömyydestä tulee ensimmäisenä mieleen fyysisten esteiden poistaminen, mutta SATOn kotitaloissa se tarkoittaa paljon muutakin: kaikille arjessa toimivia ratkaisuja sisällä ja ulkona. Kysytäänpä, mitä esteettömyyteen liittyviä asioita rakennuttamisen suunnittelutiimimme ottaa huomioon uutta taloa tai peruskorjausta suunnitellessaan.

Esteettömyys on yhdenvertaisuutta

Esteetön ympäristö kohtelee meitä kaikkia yhdenvertaisina toimintakyvystä riippumatta. Se mahdollistaa asumisen halutussa paikassa sekä sujuvan osallistumisen työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se on sidoksissa niin kestävään kehitykseen kuin vastuullisuuteen.

Esteettömyys edistää arjen sujuvuutta riippumatta iästä ja fyysisistä ominaisuuksista, mutta erityisen tärkeää se on väliaikaisesti tai pysyvästi liikkumis- tai toimintaesteisille.

SATOn rakennuttamisen johtaja Jarkko Liuska kertoo: ”Kaikki uudisasuinkerrostalomme suunnitellaan lain vaatimusten mukaisesti esteettömiksi. Yleiset tilat suunnitellaan ja toteutetaan siten, että liikuntarajoitteinen asukas pääsee liikkumaan esimerkiksi pyörätuolilla oman vuokra-asuntonsa ja piha-alueiden sekä kerrostalon yhteisten tilojen välillä.”

Käytännössä tämä tarkoittaa helpomman liikkumisen tukemista: piha-alueilla on vähintään yksi riittävän loivin kallistuksin toteutettu kulkuväylä kotitalon pääsisäänkäynnille, riittävän loivia luiskia ja tarvittaessa jopa hissejä. Sisätiloissa yhteiset alueet suunnitellaan esteettömiksi.

Turvallista liikkumista sisällä ja ulkona

Liikkumisen helpottamisen lisäksi esteettömyydellä huomioidaan myös muulla tavalla toimintaesteisten käyttäjien tarpeita: kaikki eivät esimerkiksi hahmota ympäristöään, näe tai kuule samalla tavoin.

Siksi kotitalojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota viihtyvyyden lisäksi myös hyvään akustiikkaan, toiminnallisuuteen, turvallisuuteen, puhtaaseen sisäilmaan, riittävään ja häikäisemättömään valaistukseen, selkeisiin materiaali- ja tummuuskontrasteihin sekä helposti seurattaviin opasteisiin.

Yleisten tilojen ja pihasuunnittelun yksi lähtökohta on, että ne soveltuvat eri ikäisille, liikuntaesteiselle sekä muilta aisteiltaan tavallisuudesta poikkeaville. SATOn tilasuunnittelun asiantuntija Jonna Röynä kertoo: "Pihan kulkuväylillä pyritään suosimaan kestävää materiaalia, joka erottuu esimerkiksi valkoisella kepillä tunnusteltaessa. Riittävä valaistus jokaiseen vuorokaudenaikaan luodaan liike- ja aikatunnistuksilla. Opastekylteissä on riittävä kontrasti ja ne sijoitetaan näkyville paikoille. Myös sisäänkäyntejä korostetaan värein ja valaistuksella siten, että niiden havaitseminen on helpompaa.”

“Hissit ovat viranomaissääntelyn piirissä,” sanoo SATOn suunnittelupäällikkö Mika Fallström. ”Toteutamme esimerkiksi jokaiseen yli kaksikerroksiseen uudisasuinkerrostaloomme EN 81-70-standardin mukaisesti. Tämä ohjeistus tähtää siihen, että kaikki itsenäisesti liikkuvat pääsevät turvallisesti hissiin ja pystyvät käyttämään sitä”, Mika sanoo.

Jonna jatkaa: ”Erityisesti liikuntarajoitteisia, ikäihmisiä ja lapsia ajatellen porrashuoneiden kerrosnumerot on maalattu isokokoisina sekä tehosteväreillä ja paloviranomaisia varten myös jälkiheijastavina.”

Kerrostalon aulassa kulkiessa harvoin tulee kiinnitettyä huomiota lattiaan, mutta sekin asia on SATOn taloissa tarkasti harkittu. ”Lattialaattojen karheus on vähintään julkisten tilojen R11-luokkaa, joka estää epävarmemmankin askeltajan liukastumisia”, Mika hymyilee.

Yhteiset tilat kaikkien käyttöön

SATOkotien yhteiset aputilat, kuten kerho- ja saunatilat, pyritään toteuttamaan toisiaan täydentäviksi ja sijoittamaan lähekkäin, jotta niiden käyttäminen on mahdollisimman helppoa. Lisäksi ainakin yksi talosaunoista suunnitellaan esteettömäksi wc-tilaa myöten. Tämä tarkoittaa esimerkiksi matalia kynnyksiä ja valokatkaisijoita, jotka ovat käyttökorkeudella pyörätuolistakin.

“Tilojen on myös oltava riittävän suuria esteettömän kulun mahdollistamiseksi ja rakenteiden kestäviä, jotta niihin voidaan kiinnittää vaikkapa tukikahvoja”, Jonna selkeyttää.

Tilan ja kalusteiden toiminnallisuutta saa lisättyä harkituilla yksityiskohdilla, joiden asiantuntija Jonna on. ”Vetimet niin yhteistiloissa kuin asuinhuoneissakin on suunniteltu siten, että niihin on helppo tarttua. Yhteistilojen ovissa käytetään tilan toimintaa kuvaavia opasteita, eikä valokatkaisijoita tarvitse etsiä pimeässä, kun valaistusta ohjataan pääasiassa liiketunnistimilla”, hän kertoo. Myös käytävät ja ovet suunnitellaan niin, että niissä on helppo liikkua apuvälineiden kanssa.

Esteettömämpää elämää peruskorjauksella

Moni on käynyt hissittömän kerrostalon viidennessä kerroksessa tai lyönyt varpaansa huomattavasti muuta asuntoa korkeammalle rakennetun kylpyhuoneen kynnykseen. Milloin vanhemman aikakauden koteihin on tehtävä esteettömyyttä tukevia muutoksia?

”Suomen lainsäädäntö alkoi huomioimaan esteettömyysasioita 1990-luvulla”, kertoo SATOn peruskorjaustiimin päällikkö Juuso Kaukola-Risku ja jatkaa: ”Vanhojen kiinteistöjen osalta nykyiset määräykset tulevat yleensä voimaan laajan peruskorjauksen yhteydessä.”

Ennen remonttia olemassa olevaa tilannetta ei saa heikentää, mutta tasoa voi aina parantaa.

“Kun suunnittelemme kotitalon peruskorjausta, tarkastelemme mahdollisuuksia parantaa esteettömyyttä esimerkiksi kynnyskorkeuksia madaltamalla, hissejä muokkaamalla tai uusimalla ja kylpyhuoneiden kalustesijoittelulla”, Juuso lisää ja huomauttaa vielä: ”Remontoidessa kaikkiin nykypäivän esteettömyysvaatimuksiin ei välttämättä pystytä vastaamaan johtuen esimerkiksi vanhoista mitoituksista. Silloinkin uudistuksia toteutetaan siltä osin kuin on mahdollista”.

Kun oma toimintakyky muuttuu

Entä, jos omassa toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia ja siihen asti toiminut vuokrakoti ei enää sovellukaan asumiseen sellaisenaan?

”Tarkastelemme tapauskohtaisesti mahdollisuuksia tehdä luiskia tai muita parantavia toimenpiteitä, joiden avulla asukas pystyy jatkamaan asumista nykyisessä huoneistossaan”, Juuso kertoo. ”Olemme tehneet yhteistyötä myös vammaispalvelun kanssa, jolloin asukkaan huoneisto on räätälöity sopivammaksi hänen arkeensa. Liikuntaesteisen asumisasioissa kannattaa olla yhteydessä oman talon palvelupäällikköön. Yhdessä hänen kanssaan voidaan kartoittaa, millaisia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja SATOlla on tarjota.”