Siirry pääsisältöön

Luonnon monimuotoisuuden tiekartta johdattaa kohti kotikulmia, joissa viihtyvät niin ihmiset kuin pörriäisetkin

Luonnon monimuotoisuus, ja eritoten sen köyhtyminen, on ollut paljon esillä viime aikoina. SATOn luonnon monimuotoisuustyön tavoitteena on hidastaa luontokatoa ja parantaa luonnon monimuotoisuutta rakennuttamisessa. Mutta mitä luonnon monimuotoisuuden edistäminen käytännössä tarkoittaa ja miten se näkyy asukkaiden arjessa?

Lapsuudesta tutut pikkulinnut ovat yhtäkkiä pihapiirin harvinaisia vieraita. Niityillä ei kuki enää kukat eikä pörise pölyttäjät. Tätä on luontokato: elonkirjon köyhtymistä. Kun elinympäristö muuttuu nopeasti, eivät luonto ja lajit pysy perässä.

Luontokato on maailmanlaajuinen ilmiö, ja se on nostettu yhdeksi suurimmista tämänhetkisistä ympäristöuhkista.

”Rakentamisella ja asumisella on paljon ympäristövaikutuksia”, sanoo maan suurimpiin vuokranantajiin lukeutuvan SATOn investointien hankekehityspäällikkö Kirsi Ojala. ”Siksi sillä, miten rakennetaan, on paljon merkitystä. Viranomaisten määräykset ohjaavat kiinteistöjen ja pihojen suunnittelua, ja voivat toisinaan jopa jarruttaa luonnon monimuotoisuustyötä. Mutta isona kiinteistönomistajana SATOlla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa asioihin.”

SATOlla onkin kääritty hihat ja laadittu luonnon monimuotoisuuden tiekartta. Se on kokoelma käytännön toimia, joiden avulla luontokatoa voidaan hidastaa ja luonnon monimuotoisuutta parantaa rakennuttamisessa.

”SATOn tontit ovat osa kaupunkiluontoverkostoa. Haluamme omalta osaltamme olla tuomassa luontoa kaupunkilaisten pihoihin ja mahdollistaa luontokokemukset omassa pihapiirissä”, Kirsi kertoo.

Luonnon monimuotoisuus tärkeää SATO-kotien asukkaille

Myös SATO-kotien asukkaat ovat havahtuneet lähiympäristöissään tapahtuneisiin muutoksiin.

SATOn talvella 2023 tekemässä kyselyssä yli puolet vastaajista oli huomannut lajiston vähentymistä pitkällä aikavälillä, ja vieraslajien lisääntymiseen oli kiinnittänyt huomiota runsas joukko (63 %).

Korjaavia toimenpiteitäkin kaivattiin. Yli 70 prosenttia vastaajista toivoi lisää pölyttäjäystävällistä kasvillisuutta asuinympäristöönsä. Lisäksi vastaajat halusivat nähdä enemmän luonnontilaista ympäristöä sekä kannattivat asukastalkoita, joissa valmistettaisiin vaikka linnunpönttöjä.

”Saimme yli 1 200 vastausta tekemäämme kyselyyn”, kertoo Kirsi. ”Se ilahdutti kovasti, että vuokra-asuntojemme asukkaat olivat aiheesta niin innostuneita ja aktiivisia.”

”Vastaajien korkea määrä osoittaa, että SATO-kotien asukkaita kiinnostaa luonnon monimuotoisuus ja vastuullisuus”, jatkaa projekti-insinööri Sami Pekuri.

Lisää tilaa luonnolle

Mitä SATO ja muut rakentajat ja rakennuttajat voivat käytännössä tehdä edistääkseen luonnon monimuotoisuutta?

Kirsin mukaan paljonkin. Luonnon biodiversiteetti voidaan huomioida niin kaavoituksessa, maastonmuotoilussa kuin pihasuunnittelussakin. Tärkeintä on säilyttää mahdollisimman paljon olemassa olevaa kasvillisuutta ja puustoa.

”Jos meillä on esimerkiksi voimakasrinteinen, kallioinen tontti, ei sinne ryhdytä suunnittelemaan isoa tasaista nurmikkokenttää, vaan jätetään tontti luonnontilaiseksi.”

Nainen pitkässä talvitakissa ja mies tummanvihreässä toppatakissa seisovat vantaalaistalon lumisella pihamaalla vanhan puun vieressä ja katsovat kameraan hymyillen.

”Tontille voidaan tehdä oleskelualueita pieninä taskuina rinteen luontaisesti tasaisimpiin kohtiin. Näin vältetään isoja maastoleikkauksia, ja pyritään sovittamaan rakentaminen olemassa olevaan maastonmuotoon. Heti jos lähdetään leikkaamaan kalliota tai tekemään isoja penkereitä, menetetään muun muassa herkät käkkyrämännyt ja muut puut.”

Luonnon monimuotoisuutta voidaan vaalia myös pihasuunnittelussa.

”Nurmikentän ja istutusruukkujen sijaan jatkossa meillä voisikin olla pihoilla lahopuurakennelma hyönteisiä varten. Asfaltin sijaan pihoja peittäisikin reikäkivi tai sora, ja nurmikkojen sijaan vehreyttä toisi niityt”, Kirsi sanoo.

Kasvillisuudessa tulisi suosia Suomeen hyvin sopeutuneita lajeja.

”Pensasangervon sijaan pihoille voidaan valita jokin Suomessa luonnollisesti kasvava, pensastava laji. Ne tarjoavat asuinympäristön meidän luontaiselle eliöstöllemme. Näin tuetaan lajistoja, jotka ovat hyvin sopeutuneet tänne.”

”Lupiinin, jättibalsamin ja röyhytatarin kaltaiset puutarhakarkulaiset taas syrjäyttävät alkuperäislajistoa ja köyhdyttävät siten luontoa. Luonnon monimuotoisuuden tiekarttaan kirjatuilla toimilla pyritään toisenlaiseen vaikutukseen.”

Kaikkia luonnon monimuotoisuuden kannalta hyviä ratkaisuja ei kuitenkaan voida toteuttaa sellaisenaan.

”Esimerkiksi liian lähellä taloa olevat puut voivat aiheuttaa kosteutta rakennuksen rakenteisiin, ja siksi ne on hyvä poistaa. Joudumme siis tasapainottelemaan luonnon monimuotoisuuden ja asumisterveyden välillä”, Sami tähdentää.

Mitä ovat vieraslajit ja kuinka niitä torjutaan? Vieraslajit.fi-verkkosivusto osaa kertoa ›

Miten rakennusmateriaalit ja lätäköt liittyvät luonnon monimuotoisuuteen?

Rakentamiseen käytettävillä materiaaleilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden tukemisessa.

”Kun valittavana on useampia materiaalivaihtoehtoja, tulevaisuudessa SATOlla pyritään valitsemaan se, jonka luontovaikutukset ovat pienimmät”, sanoo Kirsi.

Myös materiaalien uudelleen hyödyntäminen on tärkeää. Mitä paremmin vanhoja rakennusmateriaaleja pystytään hyödyntämään, sitä vähemmän neitseellisiä raaka-aineita tarvitsee louhia ja luonnontilaista ympäristöä hävittää.

”Kaikista paras ratkaisu on rakentaa mahdollisimman vähän. Siksi pyrimmekin rakentamaan pitkäikäisiä rakennuksia”, Kirsi jatkaa.

Hakunilaan valmistuneen kerrostalon pihalla kävelevät mies ja nainen lumisena talvipäivänä. Talon parvekkeissa punaista väriä ja pihatien vieressä istutuksia ja penkkejä.

Myös sillä on suuri merkitys, miten olemassa olevia rakennuksia ja tontteja huolletaan ja ylläpidetään. Luontokadon torjuminen voi näkyä esimerkiksi siinä, miten sadevesien kulkua ohjataan pihoilla.

”Sen sijaan, että sadevedet ohjataan asfaltille ja siitä eteenpäin vauhdilla ojajärjestelmään, istutusalueille annetaankin syntyä välillä lätäkkö niitä varten suunniteltuihin painanteisiin. Tämä on luontoarvoiltaan rikkaampi tapa, sillä näin syntyy vaihtelevampia elinympäristöjä kasveille ja eläimille”, Kirsi selittää.

Sami painottaa tässä kohtaa viestinnän tärkeyttä: ”SATOn vastuulla on paitsi kehitellä uusia, luonnon monimuotoisuutta lisääviä ratkaisuja, myös viestiä niistä ja niiden toiminnasta asukkaille. Muuten tehdyt toimet saattavat näyttäytyä toimimattomina ratkaisuina.”

”Lätäkkö ei ole istutusalueella siis siksi, että on tullut joku suunnitteluvirhe vaan siksi, että se on nimenomaan suunniteltu siihen”, Kirsi nauraa.

Asukkaat mukaan ideoimaan

Satolaisille on tärkeää kehittää omaa osaamistaan ja varmistaa, että jatkossa myös heidän kumppaneillaan on riittävä osaaminen luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä asioista. Myös asukkaita halutaan kannustaa osallistumaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

”Kaikki viisaus ei asu satolaisten päässä”, Kirsi sanoo. ”Siksi otamme mielellämme idearikkaat asukkaamme mukaan keksimään tapoja parantaa luonnon monimuotoisuutta.”

”Tavoitteenamme on, että SATOn luoma tiekartta näkyy asukkaiden arjessa viihtyisinä piha-alueina ja ympäristöinä, sekä kulutusta ja aikaa kestävinä vuokra-asuntoina. Haluamme järjestää vuosittain tapahtumia, joissa asukkaat pääsevät vaikka rakentamaan linnunpönttöjä tai ideoimaan hyönteishotelleja kotitalojensa pihoille.”

Sami jatkaa: ”Toiveenamme on osallistaa asukkaita ja kuulla heidän ajatuksiaan. Haluamme tarjota juttuja, jotka kiinnostavat juuri meidän asukkaitamme ja jotka saavat heidät liikkeelle.”

”SATOn nykyiset ja tulevat asukkaat voivat luottaa siihen, että meillä pysytään kehityksessä mukana, oli kyse sitten luonnon monimuotoisuudesta, vastuullisuudesta tai asukkaiden hyvinvoinnista. Haluamme tehdä parhaamme sen eteen, että asukkaamme viihtyvät.”

Päivitys 16.2.2024: Uudistettu monimuotoisuuden tiekartta SATOn Vastuullisuusraportissa ›