Siirry pääsisältöön

Miten vuokranantaja voi edistää luonnon monimuotoisuutta?

Niittyjä nurmikon lomaan ja marjapensaita kotipihoille. SATOssa luonnon monimuotoisuustyö on edennyt viime vuosina suunnitelmista käytännön kokeiluihin. Arvokasta oppia on jo karttunut, mutta luonnon monimuotoisuuden hyväksi riittää vielä tehtävää.

Kaupungeissa luonnon elintila on tiukassa. Tiheä rakentaminen ja maaperän muokkaaminen pirstovat lajien elinympäristöjä ja vähentävät niiden kirjoa. Kun pihojen tutut pörriäiset ja kasvit häviävät osana laajempaa lajien köyhtymistä, on kyse luontokadosta.

Meillä SATOssa luonnon monimuotoisuuden edistäminen on tärkeä osa vastuullisuustyötämme. Haluamme huomioida luonnon monimuotoisuuden entistä paremmin sekä uusia koteja rakennuttaessamme että nykyisten kotitalojemme pihoilla ja naapurustoissa.

SATOn ensimmäinen luonnon monimuotoisuuden tiekartta näki päivänvalon vuonna 2023 ja se antoi suuntaviivat aiempaa systemaattisemmalle luontotyölle. Mutta mitä suunnitelmille kuuluu nyt? Kysyimme SATOn vastuullisuuspäällikkö Susanna Kari Gonzálezilta.

”Viime vuosina olemme rakentaneet työlle pohjaa, ja samalla lähteneet rohkeasti kokeilemaan käytännössä mikä toimii”, Susanna kuvailee. ”Tavoitteena on, että luontonäkökulma huomioidaan yhä enemmän kaikessa SATOn toiminnassa.”

Niityn infokyltti, jossa kerrotaan monimuotoisuustyöstä. Taustalla tietenkin itse niitty.

Luontotyö näkyy asukkaille

Miten luonnon monimuotoisuuden tiekartalle kirjatut tavoitteet sitten näkyvät käytännössä?

”Olemme vieneet tavoitteita osaksi arjen tekemistä monella tavalla. Luonnon huomioimiseksi on laadittu sisäisiä ohjeita niin kiinteistöjen ylläpitoon ja huoltoon kuin uudis- ja korjausrakentamiseen. Samalla olemme vahvistaneet satolaisten osaamista esimerkiksi koulutuksilla”, Susanna kertoo.

Konkreettisimmin paikallinen luontotyö näkyy vuokra-asuntojemme pihoilla. Erilaisia toimenpiteitä on pilotoitu muutamissa kotitaloissa. Yksi niistä on Pitäjänmäen Reimarlassa sijaitseva Piispantie 5 (tämän jutun kuvissa), jossa osa tutusta nurmialueesta on saanut tehdä tilaa niitylle.

Piispantie 5:n pihaniitty. Oikealla valkoinen pienkerrostalo, vasemmalla vaaleatukkainen Susanna sinisessä paidassaan niityllä.

Niittyjen monipuolinen kasvillisuus tarjoaa ravintoa ja elinympäristöjä muun muassa pölyttäjille ja voi osaltaan tukea kaupunkien viheryhteyksiä.

"Viheryhteyksillä tarkoitetaan viheralueiden muodostamaa verkostoa, joka mahdollistaa eläinten, kasvien ja myös ihmisten liikkumisen alueelta toiselle”, Susanna tarkentaa.

”Samalla kukkiva ja elävä niitty tekee kotipihasta entistä viihtyisämmän!”

Niittyjen lisäksi yksittäiset SATOkotien pihat ovat nauttineet kesäkukka- ja marjapensasistutuksista. Vieraslajejakin on torjuttu.

”Halusimme lähteä liikkeelle mieluummin yksittäisistä teoista kuin odottaa täydellistä ratkaisua”, Susanna avaa ja jatkaa: ”Kokeilemalla opimme, mitä kannattaa jatkaa ja laajentaa muihin taloihimme.”

”Moni idea on saanut alkunsa palvelupäälliköidemme kiinnostuksesta ja oma-aloitteisuudesta. Se on ollut arvokasta, sillä juuri he tuntevat pihat ja niiden mahdollisuudet.”

Luontoa ei voi kiirehtiä

Mitä tähänastisesta työstä on sitten opittu? Ainakin se, ettei luonnon kanssa kannata hätäillä.

”Keskeneräisyyden sietämistä on saatu opetella, sillä odotukset luonnossa tapahtuvista muutoksista voivat olla korkealla. Luonto kehittyy omaan tahtiinsa. Vaikka ensimmäisiä muutoksia voi huomata nopeasti, tuulessa keinuvaa kukkaniittyä saattaa joutua odottamaan useamman kesän”, Susanna toteaa.

Vaaleahiuksinen Susanna sinisessä paidassa kumartuu niitylle tutkimaan keltaisia kukkia.

Kärsivällisyyttä tarvitaan myös uusien toimintatapojen suunnittelussa ja juurruttamisessa.

”Kun opimme, mikä toimii, voimme viedä hyväksi havaittuja käytäntöjä vähitellen myös muille pihoillemme. Jokainen piha on erilainen, joten ratkaisutkin suunnitellaan sen mukaan.”

Samalla viestinnän merkitys on noussut tärkeäksi opiksi niin SATOn sisällä kuin asukkaillekin: ”Tarkoituksella leikkaamatta jätetty nurmialue saattaa joskus ensisilmäyksellä näyttää hoitamattomalta. Kyltit ja muu viestintä auttavat tekemään luontokokeilujen tavoitteet näkyviksi.”

Luontotyö ihastuttaa ihmisasukkaita(kin)

Luontokokeilut muuttavat tuttua kotipihaa, joten asukkaita on tärkeä kuulla. ”Ensimmäiset asukaspalautteet SATOn suuntaan ovat olleet ilahduttavia”, Susanna kertoo.

Esimerkiksi kesän 2025 luontokokeilujen jälkeen neljän pilottikohteen asukkailta Reimarlassa, Kontulassa ja Mellunkylässä kysyttiin ajatuksia pihoilla tehdyistä muutoksista. Vastauksia saatiin 22 asukkaalta.

”Monelle niityt olivat positiivinen yllätys tai he eivät olleet itse asiassa huomanneet asiaa. Luonnonmukaisen maiseman ja eläinten näkemisen koettiin tuovan viihtyisyyttä omille kotikulmille.”

Neitoperhonen takiaisenkukalla SATOn pihapiirissä Reimarlassa.

Lisääkin toivottiin. Asukkaat haluaisivat nähdä pihoilla uusia niittyalueita, kasveja ja istutuksia sekä tutustua muihinkin tapoihin tuoda luonnolle enemmän tilaa.

”Rohkaiseva palaute vahvistaa ajatusta siitä, että työtä kannattaa jatkaa ja kehittää.”

Susanna muistuttaakin, että luontotyössä ei ole kyse ainoastaan luonnon hyvinvoinnista. Yhtä tärkeää on, että pihoilla viihtyvät ihmisasukkaatkin: ”Haluamme lisätä pihojen viihtyisyyttä ja samalla tarjota mahdollisuuksia luontokokemuksiin omassa lähiympäristössä. Kaupungissakin lähiluonto on tärkeä osa asumisen laatua.”

Otamme asukkaat mielellämme mukaan kehittämään pihoja luonnon näkökulmasta. Esimerkiksi Eläköön piha! -asukastapahtumassa kesäkuussa 2026 tutustuttiin yhdessä kotipihan luontoon ja istutettiin kesäkukkia.

Monimuotoisuustyö osaksi satolaisten arkea

Mitä SATO meinaa tehdä seuraavaksi? Luonnon monimuotoisuuden tiekarttaa päivitetään parhaillaan, ja uuden tiekartan on määrä valmistua syksyllä 2026.

”Tulevaisuudessa haluan viedä luonnon osaksi arjen kestävyystyötä, samaan tapaan kuin esimerkiksi energiatehokkuus on jo vakiintunut osaksi tekemistä”, Susanna kuvailee.

Pitkäjänteiseen luontotyöhön SATOlla on hyvät lähtökohdat. Haluamme olla kotiemme pitkäaikaisia omistajia ja se antaa meille tilaa kehittää pihoja ja muuta lähiympäristöä vuosien mittaan.

”Yksittäinen teko voi tuntua pieneltä, mutta jokaisella pihalla on merkitystä”, Susanna korostaa. ”Kun luonnolle annetaan tilaa yhä useammilla kotipihoilla ja työtä tehdään sinnikkäästi, voivat vaikutukset moninkertaistua.”

Päämäärä on lopulta yksinkertainen: kotikulmat, joissa viihtyvät niin ihmiset kuin luontokin.