80 vuotta koteja - tarina SATOsta.

Aina valmis uudistumaan

Mäkelänkatua kolistelee raitiovaunu. Se pysähtyy Koskelantien risteyksessä ja matkustaja mietiskelee hetken Amerinkulman 80-luvun lopun estetiikkaa. Matka jatkuu ohi Käpylän peruskoulun ja silmiin osuu viehättävä 40-luvun kerrostalokortteli, jonka ajalleen tyypillisen eleettömät talot myötäilevät mäkistä pihaa. Avoparvekkeilla pelargonioita, ulko-ovien tuntumassa penkkejä istahtamiseen. Se on SATOn ensimmäinen kotitalo, As Oy Sato N:o 1.

Ensimmäinen SATOkoti

Toisenlainen maailma

"Sodan aiheuttamat menetykset on pyrittävä korvaamaan tarmokkaalla jälleenrakennustyöllä". Lause syyskuussa 1940 perustetun SATOn ensimmäisestä toimintakertomuksesta on tunteikas ja sisukas. Koti on ihmisen perustarve.

SATO ja samaan aikaan samoin tavoittein Tampereelle perustettu Tasa Oy halusivat, että vapaan kilpailun ja yksityisen yritteliäisyyden tehokkuus ja voimavarat keskitettäisiin sodan alla asunnottomien suuren joukon auttamiseksi. Päätettiin, että SATO ei rakentaisi koteja itse, vaan antaisi työt urakkakilpailun pohjalta kotimaisten rakennusliikkeiden toteutettaviksi.

Todelliseen jälleenrakennustyöhön päästiin kuitenkin käsiksi vasta viimeisen sotakorvaustoimituksen jälkeen 1946, toden teolla oikeastaan aivan 40-luvun loppuvuosina, kun kotimainen rakennusteollisuus pääsi vauhtiin säännöstelyä asteittain purkaen. Pian valmistuivat Mannerheimintie 83-89:n tutut kivitalot, SATOkoteja Arabianrantaan ja Munkkiniemeen - osa aravalainoituksella, osa omin voimin.

"Rakennustoiminta oli lamassa. Valmiita rakennussuunnitelmia ei ollut. Alaa uhkasi massatyöttömyys", muisteli SATOa perustamassa ollut ekonomi ja rakennusmestari Martti Sorvari keväällä 1980. "Valtion ja kuntien virkakoneistoilla oli sodan jäljiltä kannettavanaan poikkeuksellisen suuri työtaakka. Yksityisen teollisuuden ja liike-elämän piirit pitivät välttämättömänä löytää koko yksityisalaa koskevia vaihtoehtoja toiminnan aikaansaamiseksi."

Tartuimme haasteeseen.

Aluerakentamisen taikaa

Bussi huristelee silmukan Hämeenlinnanväylältä Metsäläntielle ja pian ikkunasta pilkahtavat Ida Aalbergin tien tornitalot. Jalkakäytävällä perheenäiti komentaa nuorimmaista ja vastaantuleva pappa odottelee kärsivällisesti, että pääsisi rollaattorin kanssa ohittamaan. Ollaan Pohjois-Haagassa, SATOn ensimmäisen aluehankkeen, 32 hehtaarin ja 1 400 kodin naapurustossa.

Helsinki osoitti poikkeuksellista luottamusta yksityiselle rakennuttajalle luovuttamalla SATOlle Pohjois-Haaga III:n alueen paitsi rakentamisen, myös asemakaavan laatimisen ja kunnallistekniikan suunnittelun ja toteuttamisen. Kotitalojen lisäksi SATO rakennutti alueelle lämpökeskuksen ja liikekeskuksen vuosina 1956-1960, ja koko hanke oli käänteentekevä historiassamme. Meihin tarttui aluerakentamisen taika, joka jatkuu edelleen.

Valmis muuttumaan

Kops. Kops. Kops. Talissa kopisee golfpallo. Pyöräilijä kurvaa puiden siimeksestä Kutomotielle, ohi Lumikin, Tuhkimon ja Auroran. Ne ovat viimeisiä SATOn rakennuttamia omistusasuntotaloja. Pihapiiri on avara ja prinsessojen vieressä on liuta hiukan tylsemmin katuosoitteellaan nimettyjä taloja täynnä SATO VuokraKoteja. Ja tuolla rakennetaan vielä yhtä - Estelleä - ensimmäistä SATO JoustoKotia.

Lähes joka kymmenes suomalainen koti on SATOn rakennuttama, mutta vuokra-asuntoja SATO omistaa "vain 26 000". Vielä 2000-luvun alussa meillä oli vahva omistusasuntojen rakennuttajan leima, vaikka jo laman myllerryksessä olimme muuttaneet suuntaa rakennuttajasta sijoittajaksi.

Kun lama johti SATOssa kymmenien miljoonien markkojen tappioihin, ja valmiita myymättömiä asuntoja oli yli 700, lisättiin strategiaan asuntojen omistaminen. SATO omisti vuokra-asuntoja tarjoavan Vatro Oy:n osakkeita ja päätimme hankkia koko yhtiön omistukseemme. Vatron lisäksi ostimme Salpa Oy:n, ja näiden 1992 tehtyjen kauppojen myötä oli pohja asuntosijoittamiseen luotu.

"Yhtiössä oivallettiin ja onnistuttiin tekemään oikeat ratkaisut hädän hetkellä", muisteli varatuomari Lauri Koivusalo SATOn 60-vuotishistoriikissa. "SATO selvisi loppujen lopuksi voittajana koko alan perusteellisesti järisyttäneessä kaaoksessa."

Konsepteja 2000-luvulta

Enemmän kuin seinät

Aurinko lämmittää selkää ja Snellmaninkadun asfaltti hohkaa kesää 2019. Porttikongi viilentää hetkeksi, sisäpihalle pystytetyn teltan alta kuuluu puheensorinaa, pihaportaiden vieressä hiillostuu grillillinen makkaraa. Naapurit ovat tuoneet herkullisen salaatin, makeita leivonnaisia ja muuta mukavaa naposteltavaa, satolaiset puolestaan kalusteet, katoksen ja grillin.